Politiikka http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132117/all Mon, 24 Sep 2018 15:04:08 +0300 fi Miksi poliitikot nukkuvat vatsallaan - Puukoniskut ovat selässä http://tanjaisa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261485-miksi-poliitikot-nukkuvat-vatsallaan-puukoniskut-ovat-selassa <p>Samanaikaisesti kun sananvapaus on kaventunut, on se toisaalta laajentunut. Nykyään politiikassa on luvallista herjata miltei mielin määrin. Kunnialoukkaussyytteitä pelätään vähemmän kuin Facebookin banneja. Mitä tämä kertoo ihmisistä? Olemmeko sosiaalisen median vankeja? Sakot voitte antaa, mutta someani älkää viekö!<br /><br />Kunnialoukkaukset eivät välttämättä johda mihinkään, mutta Facebookin ilmiannot tuottavat melko nopean tuloksen. Syytellä ja haukkua voit, mutta maahanmuuttajista muista olla kirjoittamatta pahaa. Rasisti ja natsi ovat luvallisia termejä, jos ne suunnataan kantaväestön toimesta toista kantaväestöön kuuluvaa kohtaan.<br /><br />&rdquo;Homo, lesbo, huora, narsisti, pyrkyri, opportunisti, perseennuolija, -jakaja&rdquo;&hellip;. ovat luvallisia nimityksiä, jos ne suunnataan toisen puolueen edustajaa tai kilpakumppaniksi koettua vastaan.</p><p>Onko maailmamme kaksinaismoralistinen vai vääristynyt? Somessa voi tehdä nopeasti harkitsemattomia.</p><p>Politiikka on raakaa sanottiin: &rdquo;Kasvata kova panssari.&rdquo; &rdquo;Kisa vain kovenee.&rdquo; &rdquo; Tämä on vasta alkua.&rdquo;<br /><br />Mitä sitä vielä tuleman pitää, mielenkiinnolla odotan. &nbsp;Mielikuvituksella ei liene rajoja, kun vaalit lähenevät. Luvaton muuttuu ikään kuin luvalliseksi, moraali ja etiikka käytännön toimina lentänevät romukoppaan ja tilalle astuu peto, joka haluaa raadella vihollisensa ja päästä maaliin voittajana.<br /><br />Matkailuaikoina pohdittiin, jos kirjan niistä kaikista kokemuksista ja asiakkaiden kysymyksistä kirjoittaisi, niin paljon kaikenlaista sattui ja tapahtui. Olisi niistä tullut paksuja, kenties jopa kokonainen &nbsp;kirjasarja. Mielenkiintoisia, viihdyttäviä, hämmentäviä, kummaksuttuja, mutta melko varmoja best sellereitä, lomalukemista.<br /><br />Enää en ihmettele, että poliitikot kirjoittavat elämästään. Mielenkiintoisia käänteitä sisältänee jokaisen taival. Harmi ettei kaikesta voi kirjoittaa, ei puhua, ei kertoa kenellekään. Politiikka on yksinäistä. Olet maalitauluna ja kehenkään et uskalla ja voi luottaa.<br /><br />Odotan mielenkiinnolla koska kirjoitan oman tarinani. Vuosia kulunee vielä, toivottavasti panssaria kovettaneena, sisin minuna pysyneenä.<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Samanaikaisesti kun sananvapaus on kaventunut, on se toisaalta laajentunut. Nykyään politiikassa on luvallista herjata miltei mielin määrin. Kunnialoukkaussyytteitä pelätään vähemmän kuin Facebookin banneja. Mitä tämä kertoo ihmisistä? Olemmeko sosiaalisen median vankeja? Sakot voitte antaa, mutta someani älkää viekö!

Kunnialoukkaukset eivät välttämättä johda mihinkään, mutta Facebookin ilmiannot tuottavat melko nopean tuloksen. Syytellä ja haukkua voit, mutta maahanmuuttajista muista olla kirjoittamatta pahaa. Rasisti ja natsi ovat luvallisia termejä, jos ne suunnataan kantaväestön toimesta toista kantaväestöön kuuluvaa kohtaan.

”Homo, lesbo, huora, narsisti, pyrkyri, opportunisti, perseennuolija, -jakaja”…. ovat luvallisia nimityksiä, jos ne suunnataan toisen puolueen edustajaa tai kilpakumppaniksi koettua vastaan.

Onko maailmamme kaksinaismoralistinen vai vääristynyt? Somessa voi tehdä nopeasti harkitsemattomia.

Politiikka on raakaa sanottiin: ”Kasvata kova panssari.” ”Kisa vain kovenee.” ” Tämä on vasta alkua.”

Mitä sitä vielä tuleman pitää, mielenkiinnolla odotan.  Mielikuvituksella ei liene rajoja, kun vaalit lähenevät. Luvaton muuttuu ikään kuin luvalliseksi, moraali ja etiikka käytännön toimina lentänevät romukoppaan ja tilalle astuu peto, joka haluaa raadella vihollisensa ja päästä maaliin voittajana.

Matkailuaikoina pohdittiin, jos kirjan niistä kaikista kokemuksista ja asiakkaiden kysymyksistä kirjoittaisi, niin paljon kaikenlaista sattui ja tapahtui. Olisi niistä tullut paksuja, kenties jopa kokonainen  kirjasarja. Mielenkiintoisia, viihdyttäviä, hämmentäviä, kummaksuttuja, mutta melko varmoja best sellereitä, lomalukemista.

Enää en ihmettele, että poliitikot kirjoittavat elämästään. Mielenkiintoisia käänteitä sisältänee jokaisen taival. Harmi ettei kaikesta voi kirjoittaa, ei puhua, ei kertoa kenellekään. Politiikka on yksinäistä. Olet maalitauluna ja kehenkään et uskalla ja voi luottaa.

Odotan mielenkiinnolla koska kirjoitan oman tarinani. Vuosia kulunee vielä, toivottavasti panssaria kovettaneena, sisin minuna pysyneenä.
 

]]>
2 http://tanjaisa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261485-miksi-poliitikot-nukkuvat-vatsallaan-puukoniskut-ovat-selassa#comments Bannit Poliitikko Politiikka Mon, 24 Sep 2018 12:04:08 +0000 Tanja Vahvelainen http://tanjaisa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261485-miksi-poliitikot-nukkuvat-vatsallaan-puukoniskut-ovat-selassa
Uhmaikäisen kansan kasvatusohjeet http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261408-uhmaikaisen-kansan-kasvattaminen <p>Viime aikoina Suomen kansa on käyttäytynyt kuin ryhmä uhmaikäisiä lapsia. Kun yksi on ryhtynyt hankalaksi tai muuten vaan käyttäytyy typerästi, itkupotkuraivarit ovat tarttuneet myös muihin. Tuntuu välillä siltä, että äidin suuttuessa lapsille, isä suuttuu vielä äidille, ihan vain siksi, koska äiti suuttui lapsille. Juuri tuo raivon kierre pitäisi saada katkaistua.&nbsp;</p> <p>On hyvä ymmärtää, että aivan kuten lapsillakin, aikuisten aivot toimivat suuttuneena liskojen tasolla ja monen on vaikea itse hallita tunnetilaansa. Järkevä keskustelu on käytännössä mahdotonta. Siitä ei ole enää pitkää matkaa siihen, että syntyy isompaakin tuhoa, kuten loukkaavia somepostauksia tai valeuutisia.</p> <p>Lasten hoidossa käytettyjä konsteja voisi soveltaa joissakin tilanteissa. Aikuisille tulisi esimerkiksi varata riittävästi vihahuoneita tai äänieristettyjä koppeja, joissa he voisivat mäiskiä tavaroita tai huutaa kurkkunsa käheäksi ja samalla käyttäisivät kaiken energiansa loppuun. Jotkut harvat voivat herätä tilaansa halauksenkin seurauksena, mutta en suosittele niiden kokeilemista ainakaan tuntemattomia kohtaan, näinä sukupuolittuneina aikoina.&nbsp;</p> <p>Aika moni aikuinen on myös kovapäinen ei -sanan kanssa. &quot;Et sitten puhu abortista siellä Kanadassa&quot;, &quot;Älä sitten sano pakolaisesta sitä rumaa sanaa&quot; tai &quot;Voitko olla sedittelemättä&quot; ovat monelle tuttuja esimerkkejä ylitsepääsemättömistä kielloista.&nbsp;</p> <p>Jos täydellinen kielto ei toimi, niin huomion kääntäminen johonkin toiseen suuntaan voisi olla paikallaan. Kerrotaan heille vaikka, että sirkus Finlandia etsii uusia pellejä. Mikään ei estä myöskään hymyilemästä takaisin, mutta niissä tilanteessa on kyllä syytä varautua myös pakoreitteihin.</p> <p>Yhtä kaikki, minkä keinon sitten tulee valinneeksi, on tärkeää ymmärtää, että uhmaikäisen aikuisen kohdalla ei kannata mennä tunteeseen mukaan. Kannattaa mielummin hengittää paperipussiin tai juosta vesisateessa. Jos nekään ei auta, voi vaikka sulkea kaikki sähköiset viestintävälineet.&nbsp;</p> <p>Kaiken kaikkiaan suurin osa itkupotkuraivareista johtuu siitä, että jollakin on vaan niin pirun huono päivä ja hän saa sen tarttumaan muihin. Toisin kuin lasten kohdalla, me emme kuitenkaan kovin helpolla muuta sitä positiiviseksi, vaikka kuinka yrittäisimme. Siksi esimerkiksi tikkarin tarjoaminen, taivaalla lentävästä kotkasta valehteleminen tai iloinen heippakortti edes vihaiselle pääministerillekään ei oikein toimi.&nbsp;</p> <p>Jos mikään muu ei auta, on vain odotettava, että raivokohtaus menee ohi.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime aikoina Suomen kansa on käyttäytynyt kuin ryhmä uhmaikäisiä lapsia. Kun yksi on ryhtynyt hankalaksi tai muuten vaan käyttäytyy typerästi, itkupotkuraivarit ovat tarttuneet myös muihin. Tuntuu välillä siltä, että äidin suuttuessa lapsille, isä suuttuu vielä äidille, ihan vain siksi, koska äiti suuttui lapsille. Juuri tuo raivon kierre pitäisi saada katkaistua. 

On hyvä ymmärtää, että aivan kuten lapsillakin, aikuisten aivot toimivat suuttuneena liskojen tasolla ja monen on vaikea itse hallita tunnetilaansa. Järkevä keskustelu on käytännössä mahdotonta. Siitä ei ole enää pitkää matkaa siihen, että syntyy isompaakin tuhoa, kuten loukkaavia somepostauksia tai valeuutisia.

Lasten hoidossa käytettyjä konsteja voisi soveltaa joissakin tilanteissa. Aikuisille tulisi esimerkiksi varata riittävästi vihahuoneita tai äänieristettyjä koppeja, joissa he voisivat mäiskiä tavaroita tai huutaa kurkkunsa käheäksi ja samalla käyttäisivät kaiken energiansa loppuun. Jotkut harvat voivat herätä tilaansa halauksenkin seurauksena, mutta en suosittele niiden kokeilemista ainakaan tuntemattomia kohtaan, näinä sukupuolittuneina aikoina. 

Aika moni aikuinen on myös kovapäinen ei -sanan kanssa. "Et sitten puhu abortista siellä Kanadassa", "Älä sitten sano pakolaisesta sitä rumaa sanaa" tai "Voitko olla sedittelemättä" ovat monelle tuttuja esimerkkejä ylitsepääsemättömistä kielloista. 

Jos täydellinen kielto ei toimi, niin huomion kääntäminen johonkin toiseen suuntaan voisi olla paikallaan. Kerrotaan heille vaikka, että sirkus Finlandia etsii uusia pellejä. Mikään ei estä myöskään hymyilemästä takaisin, mutta niissä tilanteessa on kyllä syytä varautua myös pakoreitteihin.

Yhtä kaikki, minkä keinon sitten tulee valinneeksi, on tärkeää ymmärtää, että uhmaikäisen aikuisen kohdalla ei kannata mennä tunteeseen mukaan. Kannattaa mielummin hengittää paperipussiin tai juosta vesisateessa. Jos nekään ei auta, voi vaikka sulkea kaikki sähköiset viestintävälineet. 

Kaiken kaikkiaan suurin osa itkupotkuraivareista johtuu siitä, että jollakin on vaan niin pirun huono päivä ja hän saa sen tarttumaan muihin. Toisin kuin lasten kohdalla, me emme kuitenkaan kovin helpolla muuta sitä positiiviseksi, vaikka kuinka yrittäisimme. Siksi esimerkiksi tikkarin tarjoaminen, taivaalla lentävästä kotkasta valehteleminen tai iloinen heippakortti edes vihaiselle pääministerillekään ei oikein toimi. 

Jos mikään muu ei auta, on vain odotettava, että raivokohtaus menee ohi. 

]]>
4 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261408-uhmaikaisen-kansan-kasvattaminen#comments Arvokeskustelu Keskustelukulttuuri Politiikka Sun, 23 Sep 2018 04:30:00 +0000 Pasi Sillanpää http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261408-uhmaikaisen-kansan-kasvattaminen
TÄNÄÄN VOI SEURATA JÄNNITTÄVÄÄ POLIITTISTA FARSSIA SUORAAN EDUSKUNNASTA http://pool.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261327-tanaan-voi-seurata-jannittavaa-poliittista-farssia-suoraan-eduskunnasta <p>Eduskunta äänestää nyt iltapäivällä siitä, nauttiiko ulkoministeri Timo Soini aborttikannanottojensa jälkeenkin eduskunnan luottamusta. On odotettavissa kutkuttavan jännittävä näytelmä ja poliittisen pelin yksi pohjanoteerauksista.</p><p>Miksi Sampo Terho totesi, että jos Soini kaatuu, kaatuu myös koko hallitus? Oliko hänen yllättävä ehdotuksensa ehkä lähtöisin itse pelinpoliitikolta, Soinilta?</p><p>On selvää, etteivät siniset halua lähteä hallituksesta edes kulumallakaan, ja he tietävät, etteivät Kokoomus ja Kepu missään tapauksessa kestä hallituksen kaatumista ja sen mukana Soten hyllyttämistä. Siksi Kokoomus ja Kepu edellyttävätkin nyt edustajiltaan ehdotonta puoluekuria. Jos äänestettäisiin ilman hallituksen kaatumisvaaraa vain Soinin luottamuksesta, hän todennäköisesti lentäisi hallituksesta, ja Siniset menettäisivät varmasti yhden ministerin paikkansa - ja Soini hillotolppansa. Terhon vaatimuksen takana olikin siis Soinin aseman pelastaminen. Luottamuksen saatuaan Soini tietenkin jatkaisi ministerinä.</p><p>Farssissa on kiinnostavaa myös aikaisemmin hallituskelpoisuuden ratkaisijana ollut &quot;arvomaailmojen yhteensopimattomuus&quot;. Maahanmuuton järkeistäminen ei sopinut Sipilän ja Orpon arvomaailmaan, mutta nyt Soinin abortinvastaisuus ei olekaan minkäänlaisessa ristiriidassa heidän arvomaailmojensa eikä Soinin ministerikelpoisuuden kanssa.</p><p>Ihmeellistä on, että suurin osa kansasta ei näe puoluepolitiikkamme likaisuutta tai ole edes kiinnostunut seuraamaan, mitä peliä heidän valitsemansa kansanedustajat oikein pelaavat.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunta äänestää nyt iltapäivällä siitä, nauttiiko ulkoministeri Timo Soini aborttikannanottojensa jälkeenkin eduskunnan luottamusta. On odotettavissa kutkuttavan jännittävä näytelmä ja poliittisen pelin yksi pohjanoteerauksista.

Miksi Sampo Terho totesi, että jos Soini kaatuu, kaatuu myös koko hallitus? Oliko hänen yllättävä ehdotuksensa ehkä lähtöisin itse pelinpoliitikolta, Soinilta?

On selvää, etteivät siniset halua lähteä hallituksesta edes kulumallakaan, ja he tietävät, etteivät Kokoomus ja Kepu missään tapauksessa kestä hallituksen kaatumista ja sen mukana Soten hyllyttämistä. Siksi Kokoomus ja Kepu edellyttävätkin nyt edustajiltaan ehdotonta puoluekuria. Jos äänestettäisiin ilman hallituksen kaatumisvaaraa vain Soinin luottamuksesta, hän todennäköisesti lentäisi hallituksesta, ja Siniset menettäisivät varmasti yhden ministerin paikkansa - ja Soini hillotolppansa. Terhon vaatimuksen takana olikin siis Soinin aseman pelastaminen. Luottamuksen saatuaan Soini tietenkin jatkaisi ministerinä.

Farssissa on kiinnostavaa myös aikaisemmin hallituskelpoisuuden ratkaisijana ollut "arvomaailmojen yhteensopimattomuus". Maahanmuuton järkeistäminen ei sopinut Sipilän ja Orpon arvomaailmaan, mutta nyt Soinin abortinvastaisuus ei olekaan minkäänlaisessa ristiriidassa heidän arvomaailmojensa eikä Soinin ministerikelpoisuuden kanssa.

Ihmeellistä on, että suurin osa kansasta ei näe puoluepolitiikkamme likaisuutta tai ole edes kiinnostunut seuraamaan, mitä peliä heidän valitsemansa kansanedustajat oikein pelaavat.

]]>
3 http://pool.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261327-tanaan-voi-seurata-jannittavaa-poliittista-farssia-suoraan-eduskunnasta#comments Politiikka Fri, 21 Sep 2018 10:39:27 +0000 Olli Porra http://pool.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261327-tanaan-voi-seurata-jannittavaa-poliittista-farssia-suoraan-eduskunnasta
Kaikki puolueet hallitukseen? http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261223-kaikki-puolueet-hallitukseen <p><strong>Olen viime päivinä ajatellut isoja asioita. Norsujen ja kerrostalojen lisäksi ovat ajatukseni viipyneet Suomen poliittisessa järjestelmässä ja siinä, kuinka siitä voisi tulla parempi. Hyvää hyvyyttäni kerron teillekin ratkaisuni, joka puhdistaa tahrat ja poistaa lian.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Suomen poliittisessa järjestelmässä on yksi perustavaa laatua oleva vika: se nojaa enemmistöhallituksiin. En toki tarkoita, että sen pitäisi vähemmistöhallituksiin nojata ja hallitusten kaatuilla. Enemmistöhallitusjärjestelmästä sikiää kuitenkin koko joukko uusia ongelmia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kukaan ei tiedä, mitkä puolueet hallituksen muodostavat. </strong>Vaalien alla äänestäjällä ei ole mitään takeita siitä, millainen on tuleva hallituspohja ja näin ollen Suomen poliittinen suunta seuraavan neljän vuoden ajan. Räikein esimerkki tällä vaalikaudella tästä oli Perussuomalaiset. Heidän äänestäjäkuntansa oli heterogeenistä, vasemmalta ja oikealta tullutta väkeä. Asettuminen porvarihallitukseen ei varmasti miellyttänyt SDP:stä muuttaneita perussuomalaisten äänestäjiä. Itse asiassa nykyinen hallituspohja muokkasi jopa Perussuomalaisista irrottautunutta Sinistä Tulevaisuutta &ndash; lyön vaikka vetoa, että punamultahallitukseen jäävä Siniset ei olisi yrittänytkään profiloitua verokapinapuolueeksi. Puolueen idea keksittiin hallitusratkaisun pönkittämiseksi, ei päinvastoin.</p><p>&nbsp;</p><p>Ruotsissa asia hoidetaan blokeilla. Puolueet ovat liittoutuneet jo etukäteen, ja äänestäjät äänestävätkin hallitusohjelmien välillä. Nyt kuitenkin näemme, että tämäkään malli ei kanna, kun Ruotsidemokraatit aivan oikeutetusti ovat vallanneet tilan blokkien välillä, ja kumpikaan leiri ei saavuta enää enemmistöasemaa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Hallitusohjelma lukitsee politiikan. </strong>Kun osa puolueista tekee naimakaupat, he laativat hallitusohjelmaksi kutsutun asiakirjan. Ohjelma on tietysti oltava, ja kuten edellä sanottu, kukaan ei ennen vaaleja tiedä sen sisältöä. Hallitusohjelmasta tulee kuitenkin pakkopaita, koska hallituspuolueilla on poliittinen pakko pitää siitä kiinni ja vaatia muiltakin sen pilkuntarkkaa noudattamista. Me olemme hyväksyneet viime vuonna tuon joten teidän on nyt pakko hyväksyä tämä, vaikka hallituskauden aikana on tilanne jo elänyt. Lisäksi tulkinnat hallitusohjelman sisällöstä aiheuttavat skismaa puolueiden välille.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Puoluekuri tappaa persoonat. </strong>Kun hallituksen ja opposition välinen kuilu on syvä ja kaikki päätöksenteko perustuu joskus niukkaankin enemmistöön, on puolueissa pakko harjoittaa tiukkaa puoluekuria. Tällöin yksittäisten kansanedustajien persoonallisia, jopa mielikuvituksellisia ideoita suitsitaan ja toisaalta sitovan hallitusohjelman ulkopuolisia ratkaisuja ei juuri näy. Puoluekuri toimii molempaan suuntaan, oppositiossakin on vähän pakko olla hallitusta vastaan. Hyvällekään idealle ei saa kannatusta hallitus-oppositio-rintaman yli.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Oppositio on merkityksetön. </strong>Pienpuolueissa toimineena olen kuullut moneen kertaan lauseen, kuinka eduskunnan ulkopuolisia puolueita äänestäessä ääni menee hukkaan. Noh, hukkaan on mennyt nytkin lähes puolet suomalaisten antamista äänistä &ndash; oppositio kun ei tietystikään saa mitään esityksiään läpi. Tämä johtaa myös Suomen politiikan surullisimpaan ilmiöön: lähes varmasti suurimmasta oppositiopuolueesta tulee seuraava pääministeripuolue. Olkoonkin, että viime vaalikaudella Keskusta ei ollut suurin oppositiopuolue. Vuoron vaihtuessa mikään ei kuitenkaan muutu, ei ainakaan siinä määrin kuin vaaleissa on annettu ymmärtää. Eikä tietenkään, sillä oppositiossa sai puhua niitä näitä vailla pelkoa, että mitään menisi läpi. Ja edelleen, kaikki riippuu tulevasta hallituspohjasta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Niukalla enemmistöllä voi juntata läpi vaikka mitä. </strong>Tästä polttavin esimerkki on SOTE-uudistus. Mikäli huonosti käy, hallituspuolueet junttaavat läpi täysin suden SOTE-mallin, joka mullistaa koko Suomen terveydenhuollon ja sosiaalipalvelut. Tämä onnistuu yhdenkin äänen enemmistöllä vaikka hallituskauden viimeisellä viikolla, vaikka mielipidetiedusteluista osattaisiin jo lukea, että hallituspuolueilla ei ole kansan enemmistön tukea. Tämä on kestämätön tilanne.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kaikki puolueet hallitukseen</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Toimittuani nyt viitisen vuotta kuntapolitiikassa olen sitä mieltä, että kuntapolitiikan peruskiveä, eli suhteellisen vaalitavan kautta jaettavaa hallitusta ja lautakuntia, tulisi soveltaa myös valtakunnantasolla. Hallitus ei tarkoittaisi siis arkikielessä ministereitä ja heitä tukemaan asettuneita puolueryhmiä, vaan erillistä toimeenpanevaa elintä, jossa olisi edustus kaikista eduskuntapuolueista suhteellisen vaalitavan mukaan. Kaikkein pienimmät tietysti jäisivät ilman, sillä kahdensadan jäsenen hallitustahan meillä ei voi olla.</p><p>&nbsp;</p><p>Mikäli asia järjestettäisiin näin, joutuisivat puolueet tekemisiin toistensa kanssa. Enemmistö eduskunnassa pitäisi hankkia joka äänestyskerta uudelleen, ja poliittinen päätöksenteko tapahtuisi enemmän ajassa kuin nykyisellä nelivuotissuunnitelmamallilla. Tietysti olisi olemassa junttausta, mikäli kaksi tai useampia puolueita löytäisi toisensa. Mutta se löytyisi edestä, kun päätetään seuraavasta asialistalla olevasta asiasta, eikä aiempi kaveri välttämättä enää tuekaan. Politiikasta tulisi paljon kompromissihakuisempaa, eikä kilpailua siitä, kuka saa eniten muutettua rakenteita hätäisesti neljän vuoden enemmistön aikana.</p><p>&nbsp;</p><p>Myös yksittäiset kansanedustajat voisivat saada ajatuksiaan läpi. Koska opposition ja hallituksen välistä jakolinjaa ei olisi, voisivat kansanedustajat löytää ajatuksilleen tukea muista puolueista helpommin. Kunnissakin on yksittäisen valtuutetun mahdollista saada ajatuksiaan läpi ilman oman puolueensa enemmistön tukea, mikäli tarjoaa hyvin mietittyä aloitetta, josta muutkin haluavat kunnian itselleen.</p><p>&nbsp;</p><p>Puolueet joutuisivat aivan eri tavalla kirkastamaan omaa kilpeään. Koska &rdquo;JAA&rdquo; tai &rdquo;EI&rdquo;-napin painaminen ei olisi vakio hallitus-oppositioasetelman puuttuessa ei ohihuutamisella menestyisi. Omia arvoja tulisi punnita joka asian kohdalla erikseen ja perustella ratkaisu äänestäjille, sillä tässä järjestelmässä jokainen puolue on potentiaalinen kuninkaantekijä. Nykyisellään äänestäjä on siksikin valveutunut, ettei odotakaan oppositiotuomion puolueelleen tultuaan muuta kuin hallituksen jokaisen esityksen vastustamista.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ei pelkkää hyvää</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Eihän tässä mikään autuaaksitekevä ratkaisu ole tarjolla. Kuten sanottu, voivat puolueet juntata edelleen ja sopia piilossa vaikka omasta blokkiohjelmastaankin. Se olisi kuitenkin paljon riskialttiimpaa kuin nykyisellään, sillä äänestäjä ei sitä pitäisi itsestäänselvyytenä. Kansanedustajat voisivat myös ruveta vikuroimaan ryhmäänsä vastaan, koska piilo-ohjelmaan ei olisi tullut sitouduttua julkisesti. Järjestelmä, jossa hallituksessa ja myös ministerinpaikoilla olisi edustusta kaikista puolueista, rankaisisi junttaajia aivan varmasti.</p><p>&nbsp;</p><p>Voi myös olla, ja on jopa todennäköistä, että käytettäisiin suurimpien kaupunkien tapaan ns. pormestariohjelmaa. Se kuitenkin olisi paljon nykyistä hallitusohjelmaa demokraattisempi tapa hallita maata neljä vuotta, sillä sen laatimiseen osallistuisivat kaikki, ja kaikki haluttaisiin saada siihen mukaan. Yhdelle puolueelle ei haluttaisi antaa mahdollisuutta olla oppositiossa protestikanavana.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämmöstä. Kuulemma muuten on Johannes Virolainen ollut aikanaan kanssani tästä asiasta samaa mieltä. Tietysti asia on niin päin, että Vironperän Jussi oli jo tuolloin minun linjoillani.</p><p>&nbsp;</p><p>Muuten olen sitä mieltä, että Suomen tulisi erota eurosta ja EU:sta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen viime päivinä ajatellut isoja asioita. Norsujen ja kerrostalojen lisäksi ovat ajatukseni viipyneet Suomen poliittisessa järjestelmässä ja siinä, kuinka siitä voisi tulla parempi. Hyvää hyvyyttäni kerron teillekin ratkaisuni, joka puhdistaa tahrat ja poistaa lian.

 

Suomen poliittisessa järjestelmässä on yksi perustavaa laatua oleva vika: se nojaa enemmistöhallituksiin. En toki tarkoita, että sen pitäisi vähemmistöhallituksiin nojata ja hallitusten kaatuilla. Enemmistöhallitusjärjestelmästä sikiää kuitenkin koko joukko uusia ongelmia.

 

Kukaan ei tiedä, mitkä puolueet hallituksen muodostavat. Vaalien alla äänestäjällä ei ole mitään takeita siitä, millainen on tuleva hallituspohja ja näin ollen Suomen poliittinen suunta seuraavan neljän vuoden ajan. Räikein esimerkki tällä vaalikaudella tästä oli Perussuomalaiset. Heidän äänestäjäkuntansa oli heterogeenistä, vasemmalta ja oikealta tullutta väkeä. Asettuminen porvarihallitukseen ei varmasti miellyttänyt SDP:stä muuttaneita perussuomalaisten äänestäjiä. Itse asiassa nykyinen hallituspohja muokkasi jopa Perussuomalaisista irrottautunutta Sinistä Tulevaisuutta – lyön vaikka vetoa, että punamultahallitukseen jäävä Siniset ei olisi yrittänytkään profiloitua verokapinapuolueeksi. Puolueen idea keksittiin hallitusratkaisun pönkittämiseksi, ei päinvastoin.

 

Ruotsissa asia hoidetaan blokeilla. Puolueet ovat liittoutuneet jo etukäteen, ja äänestäjät äänestävätkin hallitusohjelmien välillä. Nyt kuitenkin näemme, että tämäkään malli ei kanna, kun Ruotsidemokraatit aivan oikeutetusti ovat vallanneet tilan blokkien välillä, ja kumpikaan leiri ei saavuta enää enemmistöasemaa.

 

Hallitusohjelma lukitsee politiikan. Kun osa puolueista tekee naimakaupat, he laativat hallitusohjelmaksi kutsutun asiakirjan. Ohjelma on tietysti oltava, ja kuten edellä sanottu, kukaan ei ennen vaaleja tiedä sen sisältöä. Hallitusohjelmasta tulee kuitenkin pakkopaita, koska hallituspuolueilla on poliittinen pakko pitää siitä kiinni ja vaatia muiltakin sen pilkuntarkkaa noudattamista. Me olemme hyväksyneet viime vuonna tuon joten teidän on nyt pakko hyväksyä tämä, vaikka hallituskauden aikana on tilanne jo elänyt. Lisäksi tulkinnat hallitusohjelman sisällöstä aiheuttavat skismaa puolueiden välille.

 

Puoluekuri tappaa persoonat. Kun hallituksen ja opposition välinen kuilu on syvä ja kaikki päätöksenteko perustuu joskus niukkaankin enemmistöön, on puolueissa pakko harjoittaa tiukkaa puoluekuria. Tällöin yksittäisten kansanedustajien persoonallisia, jopa mielikuvituksellisia ideoita suitsitaan ja toisaalta sitovan hallitusohjelman ulkopuolisia ratkaisuja ei juuri näy. Puoluekuri toimii molempaan suuntaan, oppositiossakin on vähän pakko olla hallitusta vastaan. Hyvällekään idealle ei saa kannatusta hallitus-oppositio-rintaman yli.

 

Oppositio on merkityksetön. Pienpuolueissa toimineena olen kuullut moneen kertaan lauseen, kuinka eduskunnan ulkopuolisia puolueita äänestäessä ääni menee hukkaan. Noh, hukkaan on mennyt nytkin lähes puolet suomalaisten antamista äänistä – oppositio kun ei tietystikään saa mitään esityksiään läpi. Tämä johtaa myös Suomen politiikan surullisimpaan ilmiöön: lähes varmasti suurimmasta oppositiopuolueesta tulee seuraava pääministeripuolue. Olkoonkin, että viime vaalikaudella Keskusta ei ollut suurin oppositiopuolue. Vuoron vaihtuessa mikään ei kuitenkaan muutu, ei ainakaan siinä määrin kuin vaaleissa on annettu ymmärtää. Eikä tietenkään, sillä oppositiossa sai puhua niitä näitä vailla pelkoa, että mitään menisi läpi. Ja edelleen, kaikki riippuu tulevasta hallituspohjasta.

 

Niukalla enemmistöllä voi juntata läpi vaikka mitä. Tästä polttavin esimerkki on SOTE-uudistus. Mikäli huonosti käy, hallituspuolueet junttaavat läpi täysin suden SOTE-mallin, joka mullistaa koko Suomen terveydenhuollon ja sosiaalipalvelut. Tämä onnistuu yhdenkin äänen enemmistöllä vaikka hallituskauden viimeisellä viikolla, vaikka mielipidetiedusteluista osattaisiin jo lukea, että hallituspuolueilla ei ole kansan enemmistön tukea. Tämä on kestämätön tilanne.

 

Kaikki puolueet hallitukseen

 

Toimittuani nyt viitisen vuotta kuntapolitiikassa olen sitä mieltä, että kuntapolitiikan peruskiveä, eli suhteellisen vaalitavan kautta jaettavaa hallitusta ja lautakuntia, tulisi soveltaa myös valtakunnantasolla. Hallitus ei tarkoittaisi siis arkikielessä ministereitä ja heitä tukemaan asettuneita puolueryhmiä, vaan erillistä toimeenpanevaa elintä, jossa olisi edustus kaikista eduskuntapuolueista suhteellisen vaalitavan mukaan. Kaikkein pienimmät tietysti jäisivät ilman, sillä kahdensadan jäsenen hallitustahan meillä ei voi olla.

 

Mikäli asia järjestettäisiin näin, joutuisivat puolueet tekemisiin toistensa kanssa. Enemmistö eduskunnassa pitäisi hankkia joka äänestyskerta uudelleen, ja poliittinen päätöksenteko tapahtuisi enemmän ajassa kuin nykyisellä nelivuotissuunnitelmamallilla. Tietysti olisi olemassa junttausta, mikäli kaksi tai useampia puolueita löytäisi toisensa. Mutta se löytyisi edestä, kun päätetään seuraavasta asialistalla olevasta asiasta, eikä aiempi kaveri välttämättä enää tuekaan. Politiikasta tulisi paljon kompromissihakuisempaa, eikä kilpailua siitä, kuka saa eniten muutettua rakenteita hätäisesti neljän vuoden enemmistön aikana.

 

Myös yksittäiset kansanedustajat voisivat saada ajatuksiaan läpi. Koska opposition ja hallituksen välistä jakolinjaa ei olisi, voisivat kansanedustajat löytää ajatuksilleen tukea muista puolueista helpommin. Kunnissakin on yksittäisen valtuutetun mahdollista saada ajatuksiaan läpi ilman oman puolueensa enemmistön tukea, mikäli tarjoaa hyvin mietittyä aloitetta, josta muutkin haluavat kunnian itselleen.

 

Puolueet joutuisivat aivan eri tavalla kirkastamaan omaa kilpeään. Koska ”JAA” tai ”EI”-napin painaminen ei olisi vakio hallitus-oppositioasetelman puuttuessa ei ohihuutamisella menestyisi. Omia arvoja tulisi punnita joka asian kohdalla erikseen ja perustella ratkaisu äänestäjille, sillä tässä järjestelmässä jokainen puolue on potentiaalinen kuninkaantekijä. Nykyisellään äänestäjä on siksikin valveutunut, ettei odotakaan oppositiotuomion puolueelleen tultuaan muuta kuin hallituksen jokaisen esityksen vastustamista.

 

Ei pelkkää hyvää

 

Eihän tässä mikään autuaaksitekevä ratkaisu ole tarjolla. Kuten sanottu, voivat puolueet juntata edelleen ja sopia piilossa vaikka omasta blokkiohjelmastaankin. Se olisi kuitenkin paljon riskialttiimpaa kuin nykyisellään, sillä äänestäjä ei sitä pitäisi itsestäänselvyytenä. Kansanedustajat voisivat myös ruveta vikuroimaan ryhmäänsä vastaan, koska piilo-ohjelmaan ei olisi tullut sitouduttua julkisesti. Järjestelmä, jossa hallituksessa ja myös ministerinpaikoilla olisi edustusta kaikista puolueista, rankaisisi junttaajia aivan varmasti.

 

Voi myös olla, ja on jopa todennäköistä, että käytettäisiin suurimpien kaupunkien tapaan ns. pormestariohjelmaa. Se kuitenkin olisi paljon nykyistä hallitusohjelmaa demokraattisempi tapa hallita maata neljä vuotta, sillä sen laatimiseen osallistuisivat kaikki, ja kaikki haluttaisiin saada siihen mukaan. Yhdelle puolueelle ei haluttaisi antaa mahdollisuutta olla oppositiossa protestikanavana.

 

Tämmöstä. Kuulemma muuten on Johannes Virolainen ollut aikanaan kanssani tästä asiasta samaa mieltä. Tietysti asia on niin päin, että Vironperän Jussi oli jo tuolloin minun linjoillani.

 

Muuten olen sitä mieltä, että Suomen tulisi erota eurosta ja EU:sta.

]]>
7 http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261223-kaikki-puolueet-hallitukseen#comments hallitus Oppositio Politiikka Puolueet Wed, 19 Sep 2018 19:54:37 +0000 Akseli Erkkilä http://akselierkkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261223-kaikki-puolueet-hallitukseen
Kymmenen vuoden oppimatka http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261153-kymmenen-vuoden-oppimatka <p><em>Tämänpäiväinen puheeni eduskunnassa vuoden 2019 talousarvion lähetekeskustelussa. Puheen voi katsoa myös videolta täältä: <object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/r8wniTOaqPU?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/r8wniTOaqPU?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></em></p><p>Arvoisa puhemies!</p><p>Elettiin syksyä 2008. Olimme juuri päättäneet muuttaa vaimoni kanssa Espooseen. Pappina toiminut isäni oli vihkinyt meidät kesällä. Olimme palaamassa junalla asuntonäytöstä, kun sain murskaavan uutisen: isäni oli saanut sydänkohtauksen. Hän menehtyi sairaalassa muutama viikko myöhemmin.</p><p>Olin silloin 22-vuotias ja ymmärsin, että elämä on rajallinen. Asioita on tehtävä nyt tai mitään ei tapahdu koskaan. Halusin tehdä työtä, jolla on tarkoitus. Lähdin mukaan politiikkaan.</p><p>Viime lauantaina tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun amerikkalainen investointipankki Lehman Brothers teki konkurssin. Sitä seurasi kansainvälinen taantuma ja Kreikasta alkanut Euroopan velkakriisi. Olin vuonna 2010 järjestämässä Kreikka-tukipaketin vastaista mielenosoitusta eduskunnan portaille. Puhuin, puhisin ja puhkuin. Puhuminen on helppoa, sillä se ei maksa mitään. Vuodesta toiseen vastustin, kunnes tuli aika ottaa vastuu.</p><p>Vastuunkanto näkyy tässä budjetissa, jonka esityksistä useat ovat suoraan Sinisen tulevaisuuden tuoreista ohjelmista. Työ, talous ja turvallisuus ovat sinisen linjan ydintä ja juuri niihin ollaan panostamassa &ndash; inhimillisyydestä tinkimättä. Taloutta on viime vuosina sopeutettu koska halusimme pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan. Tavoite on saavutettu ja nyt voimme mennä eteenpäin.</p><p>Parhain esimerkki paremmista ajoista on Lex Lindström eli kertaluonteinen eläketuki iäkkäille pitkäaikaistyöttömille. Eläketuki toteutetaan nyt toisen kerran tämän hallituskauden aikana. Yle kertoi mikkeliläisestä yli seitsemän vuotta työttömänä olleesta rekkakuskista Jorma Pettisestä, joka hakee nyt tyytyväisenä eläketukea. Siniset kaksi, punaiset nolla.</p><p>Tuloverotus kevenee yhteensä 130 miljoonaa euroa ja myös eläkeläiset huomioidaan. Suomalainen saa pitää selvästi aiempaa suuremman osuuden itse ansaitsemistaan rahoista. Pieni- ja keskituloisia painottaen. Hallituskauden aikana tuloverotusta on kevennetty yli 1,5 miljardia euroa. Sininen verokapina on todellisuutta tässä ja nyt.</p><p>Tolkun konservatiivit puolustavat isänmaan rakentajia. Työkykyohjelma toteutetaan, kuten työministeri Jari Lindström on esittänyt, ja isoimmat yksittäiset rahapanostukset tehdään nimenomaan työllisyyden edistämiseen. Lisäksi yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturva paranee.</p><p>Siniset uskaltavat puolustaa myös yksityisautoilua. Hallitusohjelman mukaisesti autovero laskee edelleen, ja sinisten esityksestä ajoneuvoveroa päätettiin laskea vuonna 2020 jopa 50 miljoonalla eurolla. Seuraavankin hallituksen on syytä jatkaa autoilun kustannusten keventämistä.</p><p>Veteraaniveljet saadaan viimein samalle viivalle, kun sotaveteraanien kotipalveluedut nousevat saman tasoisiksi kuin sotainvalideilla. Tämä kaivattu muutos toteutuu marraskuussa 2019. Itsenäisyyden asia ei vanhene koskaan.</p><p>Puolustusministeri Jussi Niinistön johdolla saamme ensi vuonna 100 henkilötyövuotta lisää puolustusvoimiin. Haja-asutusalueille perustetaan noin 60 uutta poliisin virkaa. Turvallisuus on sinisille kaikkein tärkein asia. Turvallisuus on kaikkien kansalaisten perusoikeus.</p><p>Sotilastiedustelulain toimeenpanoon valmistaudutaan laittamalla kertaluontoisiin laite- ja tietojärjestelmäkustannuksiin lähes neljä miljoonaa euroa. Tiedustelulait on uudistettava kiireellisesti. Jokainen päivä, jolloin joudumme toimimaan ilman uudistettua tiedustelulakia, vaarantaa suomalaisten turvallisuutta.</p><p>Heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten tilanteen parantamiseksi korotamme vähimmäismääräisiä päivärahoja työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Tämä tarkoittaa 80 euron kuukausittaista korotusta vähimmäisiin päivärahoihin. Lisäksi sinisten aloitteesta tehtiin päätös sairauspäivärahojen 55 päivän omavastuuajan poistamisesta kaikkein pienituloisimmilta.</p><p>Kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeen korottamiseen kohdistetaan 10 miljoonaa euroa. Saajien joukossa on myös nuoria työkyvyttömyyseläkeläisiä. Lääkekattoa puolestaan alennetaan useilla kymmenillä euroilla, jolloin vuosiomavastuurajan ylittäviä saajia tulee lisää lähes 15 000 ihmistä.</p><p>Isäni kuolema kymmenen vuotta sitten sai henkilökohtaisesti minut ja maailmanlaajuinen taantuma lukuisat muut ihmiset astumaan politiikan raskaalle tielle. Osaltani tuo tie on vienyt tähän hetkeen. Hallituskauden aikana työllisiä on tullut lisää yli 117 000. Sininen työministeri on tehnyt historiaa. Työllisyysaste ei ole ollut näin korkealla sitten 1980-luvun lopun.</p><p>Suomi on päässyt yli synkän virran. Samalla on eletty elämää, naurettu, itketty, riidelty ja soviteltu. Se mitä päätämme täällä eduskunnassa ei ole irrallista suomalaisten arjesta, vaan vaikuttaa tavalla tai toisella jokaisen suomalaisen elämään. Vastuu on eduskunnan yhteinen.</p><p>Viime viikkoina joiltakin tahoilta tuntuu unohtuneen, että valtiosäännön mukaan &rdquo;valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta&rdquo;. Valta kulkee käsi kädessä vastuun kanssa. Ne joilla on vastuu, käyttäköön myös valtaa. Kelle paljon annetaan, siltä paljon vaaditaan.</p><p>Antti Rinteen&nbsp;johdolla demarit lupaavat kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista. Politiikan huutokauppakeisari ei tule perumaan yhtään hallituksen tekemää leikkausta. Ei yhtään. Täälläkin kuulemme vain tuohtunutta tuhinaa. Alhaisen energian puolue!</p><p>Siniset ovat vastavoima sosialisteille ja viinivihreille. Näytöt on nähty. Ensi vuonna kysymys kuuluu, että jatkaako Suomi hyväksi havaitulla sinisellä linjalla vai hyppäämmekö punavihreään tuntemattomaan?</p><p>Minä en usko punavihreiden vaalivoittoon. Suomessa on vahva konservatiivinen pohjavire. Tulevaisuus on sininen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämänpäiväinen puheeni eduskunnassa vuoden 2019 talousarvion lähetekeskustelussa. Puheen voi katsoa myös videolta täältä: www.youtube.com/watch?v=r8wniTOaqPU&

Arvoisa puhemies!

Elettiin syksyä 2008. Olimme juuri päättäneet muuttaa vaimoni kanssa Espooseen. Pappina toiminut isäni oli vihkinyt meidät kesällä. Olimme palaamassa junalla asuntonäytöstä, kun sain murskaavan uutisen: isäni oli saanut sydänkohtauksen. Hän menehtyi sairaalassa muutama viikko myöhemmin.

Olin silloin 22-vuotias ja ymmärsin, että elämä on rajallinen. Asioita on tehtävä nyt tai mitään ei tapahdu koskaan. Halusin tehdä työtä, jolla on tarkoitus. Lähdin mukaan politiikkaan.

Viime lauantaina tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun amerikkalainen investointipankki Lehman Brothers teki konkurssin. Sitä seurasi kansainvälinen taantuma ja Kreikasta alkanut Euroopan velkakriisi. Olin vuonna 2010 järjestämässä Kreikka-tukipaketin vastaista mielenosoitusta eduskunnan portaille. Puhuin, puhisin ja puhkuin. Puhuminen on helppoa, sillä se ei maksa mitään. Vuodesta toiseen vastustin, kunnes tuli aika ottaa vastuu.

Vastuunkanto näkyy tässä budjetissa, jonka esityksistä useat ovat suoraan Sinisen tulevaisuuden tuoreista ohjelmista. Työ, talous ja turvallisuus ovat sinisen linjan ydintä ja juuri niihin ollaan panostamassa – inhimillisyydestä tinkimättä. Taloutta on viime vuosina sopeutettu koska halusimme pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan. Tavoite on saavutettu ja nyt voimme mennä eteenpäin.

Parhain esimerkki paremmista ajoista on Lex Lindström eli kertaluonteinen eläketuki iäkkäille pitkäaikaistyöttömille. Eläketuki toteutetaan nyt toisen kerran tämän hallituskauden aikana. Yle kertoi mikkeliläisestä yli seitsemän vuotta työttömänä olleesta rekkakuskista Jorma Pettisestä, joka hakee nyt tyytyväisenä eläketukea. Siniset kaksi, punaiset nolla.

Tuloverotus kevenee yhteensä 130 miljoonaa euroa ja myös eläkeläiset huomioidaan. Suomalainen saa pitää selvästi aiempaa suuremman osuuden itse ansaitsemistaan rahoista. Pieni- ja keskituloisia painottaen. Hallituskauden aikana tuloverotusta on kevennetty yli 1,5 miljardia euroa. Sininen verokapina on todellisuutta tässä ja nyt.

Tolkun konservatiivit puolustavat isänmaan rakentajia. Työkykyohjelma toteutetaan, kuten työministeri Jari Lindström on esittänyt, ja isoimmat yksittäiset rahapanostukset tehdään nimenomaan työllisyyden edistämiseen. Lisäksi yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturva paranee.

Siniset uskaltavat puolustaa myös yksityisautoilua. Hallitusohjelman mukaisesti autovero laskee edelleen, ja sinisten esityksestä ajoneuvoveroa päätettiin laskea vuonna 2020 jopa 50 miljoonalla eurolla. Seuraavankin hallituksen on syytä jatkaa autoilun kustannusten keventämistä.

Veteraaniveljet saadaan viimein samalle viivalle, kun sotaveteraanien kotipalveluedut nousevat saman tasoisiksi kuin sotainvalideilla. Tämä kaivattu muutos toteutuu marraskuussa 2019. Itsenäisyyden asia ei vanhene koskaan.

Puolustusministeri Jussi Niinistön johdolla saamme ensi vuonna 100 henkilötyövuotta lisää puolustusvoimiin. Haja-asutusalueille perustetaan noin 60 uutta poliisin virkaa. Turvallisuus on sinisille kaikkein tärkein asia. Turvallisuus on kaikkien kansalaisten perusoikeus.

Sotilastiedustelulain toimeenpanoon valmistaudutaan laittamalla kertaluontoisiin laite- ja tietojärjestelmäkustannuksiin lähes neljä miljoonaa euroa. Tiedustelulait on uudistettava kiireellisesti. Jokainen päivä, jolloin joudumme toimimaan ilman uudistettua tiedustelulakia, vaarantaa suomalaisten turvallisuutta.

Heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten tilanteen parantamiseksi korotamme vähimmäismääräisiä päivärahoja työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Tämä tarkoittaa 80 euron kuukausittaista korotusta vähimmäisiin päivärahoihin. Lisäksi sinisten aloitteesta tehtiin päätös sairauspäivärahojen 55 päivän omavastuuajan poistamisesta kaikkein pienituloisimmilta.

Kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkkeen korottamiseen kohdistetaan 10 miljoonaa euroa. Saajien joukossa on myös nuoria työkyvyttömyyseläkeläisiä. Lääkekattoa puolestaan alennetaan useilla kymmenillä euroilla, jolloin vuosiomavastuurajan ylittäviä saajia tulee lisää lähes 15 000 ihmistä.

Isäni kuolema kymmenen vuotta sitten sai henkilökohtaisesti minut ja maailmanlaajuinen taantuma lukuisat muut ihmiset astumaan politiikan raskaalle tielle. Osaltani tuo tie on vienyt tähän hetkeen. Hallituskauden aikana työllisiä on tullut lisää yli 117 000. Sininen työministeri on tehnyt historiaa. Työllisyysaste ei ole ollut näin korkealla sitten 1980-luvun lopun.

Suomi on päässyt yli synkän virran. Samalla on eletty elämää, naurettu, itketty, riidelty ja soviteltu. Se mitä päätämme täällä eduskunnassa ei ole irrallista suomalaisten arjesta, vaan vaikuttaa tavalla tai toisella jokaisen suomalaisen elämään. Vastuu on eduskunnan yhteinen.

Viime viikkoina joiltakin tahoilta tuntuu unohtuneen, että valtiosäännön mukaan ”valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”. Valta kulkee käsi kädessä vastuun kanssa. Ne joilla on vastuu, käyttäköön myös valtaa. Kelle paljon annetaan, siltä paljon vaaditaan.

Antti Rinteen johdolla demarit lupaavat kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista. Politiikan huutokauppakeisari ei tule perumaan yhtään hallituksen tekemää leikkausta. Ei yhtään. Täälläkin kuulemme vain tuohtunutta tuhinaa. Alhaisen energian puolue!

Siniset ovat vastavoima sosialisteille ja viinivihreille. Näytöt on nähty. Ensi vuonna kysymys kuuluu, että jatkaako Suomi hyväksi havaitulla sinisellä linjalla vai hyppäämmekö punavihreään tuntemattomaan?

Minä en usko punavihreiden vaalivoittoon. Suomessa on vahva konservatiivinen pohjavire. Tulevaisuus on sininen.

]]>
0 Budjetti Eduskunta Politiikka Tue, 18 Sep 2018 11:17:01 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261153-kymmenen-vuoden-oppimatka
Järjestölliset toimet ja ripaus maalaisromantiikkaa http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261107-jarjestolliset-toimet-ja-ripaus-maalaisromantiikkaa <p>AY-liike on järjestänyt tämän hallituskauden aikana jo kaksi poliittista mielenilmausta, ja 17.09. alkaa kolmas sellainen kun Teollisuusliiton, ammattiliitto PROn ja AKT:n ylityökielto astuu voimaan. Kun työtaistelu alkaa ylityökiellolla, tarkoittaa se myös sitä, että toimet kovenevat asteittain kunnes haluttuun lopputulokseen päästään. Hallituksella oli viimeinen mahdollisuus kunnialliseen perääntymiseen kehysriihessä, mutta siihen se ei tarttunut. Kun näin järeät toimet alkavat näin laajalla rintamalla, ei kunniallinen perääntyminen ole enää mahdollista. Norsun mennessä posliinikauppaan, on jälkikin sen näköistä. Norsu tässä tarinassa vain on Sipilän hallitus, ja posliinikaupan rooli jää työmarkkinoille. Teollisuusliiton pääluottamusmiehenä ja valtuuston jäsenenä on tullut seurattua asioiden kehityskulkua tiiviisti ja nyt on sopiva hetki kertoa miten tähän tilanteeseen on tultu.</p><p><strong>KiKy</strong></p><p>Kuuluisan KiKy-sopimuksen yhteydessä me työntekijät hyväksyimme tuleville vuosille mm. nollapalkankorotukset, työn kokonaisverotuksen nousemisen eläkemaksujen kautta, 24 tuntia lisää työaikaa ja lomarahaleikkaukset. Hyväksyimme ne siksi, koska näimme sopimiskulttuurin säilyttämisen arvokkaana. Hyvinvointivaltion rakentanut kolmikantainen sopimiskulttuuri kun uhattiin Kokoomuksen, Keskustan ja Perussuomalaisten toimesta taannuttaa kansainvälisten lakien minimitasolle. Saimme lupauksen että näin ei tehdä, ja että lisää työelämän pelisääntöjen heikennyksiä ei tule. Tämä osoittautui valheeksi ja kaiken kukkuraksi EK irtisanoi keskusjärjestösopimukset, josta kärsivät pienet ammattiliitot. Palkansaajien käteen jäi keskiansioiden lasku tehtyä tuntia kohden.</p><p>KiKyn jälkeistä aikaa leimasi teennäinen työelämän lakien kolmikantainen valmistelukulttuuri. Työntekijäjärjestöt otettiin kyllä mukaan keskusteluihin, kun aiheena oli mm. työttömiä koskeva aktiivimalli, tai ansiosidonnaisen leikkaaminen. Jostain syystä kävi kuitenkin aina niin, että työntekijäjärjestöjen perusteltujakaan kantoja ei otettu millään tavalla huomioon.</p><p><strong>Populismin pusukoppi</strong></p><p>Koko Sipilän hallituskautta on leimannut etujärjestöpolitiikan tekeminen, mutta vasta nyt sen luonne on paljastunut tavalliselle äänestäjällekin kaikessa röyhkeydessään. Resepti on joka kerta samanlainen: Ensin säädetään työnantajajärjestöjä ja pääomapiirejä suosivia lakeja poliittisen prosessin kautta. Kun demarit vastustavat niitä, alkaa syyttely, että demarit ja AY-liike ovat samaa pataa ja joutaisivat pussauskoppiin. Samalla kuitenkin hallituksen kikyministerien kädet liikkuvat hellän määrätietoisesti työnantajajärjestöjen liiveissä toisessa pusukopissa. Jos tästä kopista keskusta ja kokoomus eivät tule ajoissa ulos, on seurauksena pian maalaisromanttiset haulikkohäät.</p><p>Sille, miksi demarien ja työntekijärjestöjen politiikka on politiikkaa, mutta oikeistohallituksen, pääomapiirien ja työnantajajärjestöjen politiikka ei ole politiikkaa, en ole löytänyt vielä vastausta. Mutta ehkä sillä on jotain tekemistä vaalirahoittamisen ja sumuverhottamisen kanssa.</p><p>Epäselvää on myös se, miksi Suomen ulkopuolisesta maailmantalouden kohentumisesta johtuva Suomen vientiteollisuuden menestyminen on istuvan hallituksen ansiota, mutta Suomen ulkopuolelta tuleva maahanmuuttokriisi ei sitä ole? Ehkä sillä on jotain tekemistä ihonvärittämisen ja populistuttamisen kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun oikeistolaisen maailman luominen törmää realismiin, mutta vaalirahoittajat vaativat pysymään vallankahvassa kiinni, ei ole muuta vaihtoehtoa kasvojen pelastamiselle kuin sormien osoittelu. Jos hallituksesta tai oppositiosta ei löydy syypäätä, alkaa median syyttely siitä, että ne kirjoittavat vain hallituksen epäonnistuneista SOTE-hömpötyksistä, ja vastaavasti työntekijäjärjestöjen syyttely onnettomasta työmarkkinapolitiikasta. &rdquo;Ken on maassa kaunehin&rdquo; - peilin edessä on pelottavaa olla kun se särkyy. Käy kuten sadussa - paljastuu itsekkyys ja rahan palvonta, heikomman asemassa olevien kustannuksella.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoitus oli kolumni demokraatissa:</p><p><a href="https://demokraatti.fi/jarjestolliset-toimet-ja-ripaus-maalaisromantiikkaa" title="https://demokraatti.fi/jarjestolliset-toimet-ja-ripaus-maalaisromantiikkaa">https://demokraatti.fi/jarjestolliset-toimet-ja-ripaus-maalaisromantiikkaa</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> AY-liike on järjestänyt tämän hallituskauden aikana jo kaksi poliittista mielenilmausta, ja 17.09. alkaa kolmas sellainen kun Teollisuusliiton, ammattiliitto PROn ja AKT:n ylityökielto astuu voimaan. Kun työtaistelu alkaa ylityökiellolla, tarkoittaa se myös sitä, että toimet kovenevat asteittain kunnes haluttuun lopputulokseen päästään. Hallituksella oli viimeinen mahdollisuus kunnialliseen perääntymiseen kehysriihessä, mutta siihen se ei tarttunut. Kun näin järeät toimet alkavat näin laajalla rintamalla, ei kunniallinen perääntyminen ole enää mahdollista. Norsun mennessä posliinikauppaan, on jälkikin sen näköistä. Norsu tässä tarinassa vain on Sipilän hallitus, ja posliinikaupan rooli jää työmarkkinoille. Teollisuusliiton pääluottamusmiehenä ja valtuuston jäsenenä on tullut seurattua asioiden kehityskulkua tiiviisti ja nyt on sopiva hetki kertoa miten tähän tilanteeseen on tultu.

KiKy

Kuuluisan KiKy-sopimuksen yhteydessä me työntekijät hyväksyimme tuleville vuosille mm. nollapalkankorotukset, työn kokonaisverotuksen nousemisen eläkemaksujen kautta, 24 tuntia lisää työaikaa ja lomarahaleikkaukset. Hyväksyimme ne siksi, koska näimme sopimiskulttuurin säilyttämisen arvokkaana. Hyvinvointivaltion rakentanut kolmikantainen sopimiskulttuuri kun uhattiin Kokoomuksen, Keskustan ja Perussuomalaisten toimesta taannuttaa kansainvälisten lakien minimitasolle. Saimme lupauksen että näin ei tehdä, ja että lisää työelämän pelisääntöjen heikennyksiä ei tule. Tämä osoittautui valheeksi ja kaiken kukkuraksi EK irtisanoi keskusjärjestösopimukset, josta kärsivät pienet ammattiliitot. Palkansaajien käteen jäi keskiansioiden lasku tehtyä tuntia kohden.

KiKyn jälkeistä aikaa leimasi teennäinen työelämän lakien kolmikantainen valmistelukulttuuri. Työntekijäjärjestöt otettiin kyllä mukaan keskusteluihin, kun aiheena oli mm. työttömiä koskeva aktiivimalli, tai ansiosidonnaisen leikkaaminen. Jostain syystä kävi kuitenkin aina niin, että työntekijäjärjestöjen perusteltujakaan kantoja ei otettu millään tavalla huomioon.

Populismin pusukoppi

Koko Sipilän hallituskautta on leimannut etujärjestöpolitiikan tekeminen, mutta vasta nyt sen luonne on paljastunut tavalliselle äänestäjällekin kaikessa röyhkeydessään. Resepti on joka kerta samanlainen: Ensin säädetään työnantajajärjestöjä ja pääomapiirejä suosivia lakeja poliittisen prosessin kautta. Kun demarit vastustavat niitä, alkaa syyttely, että demarit ja AY-liike ovat samaa pataa ja joutaisivat pussauskoppiin. Samalla kuitenkin hallituksen kikyministerien kädet liikkuvat hellän määrätietoisesti työnantajajärjestöjen liiveissä toisessa pusukopissa. Jos tästä kopista keskusta ja kokoomus eivät tule ajoissa ulos, on seurauksena pian maalaisromanttiset haulikkohäät.

Sille, miksi demarien ja työntekijärjestöjen politiikka on politiikkaa, mutta oikeistohallituksen, pääomapiirien ja työnantajajärjestöjen politiikka ei ole politiikkaa, en ole löytänyt vielä vastausta. Mutta ehkä sillä on jotain tekemistä vaalirahoittamisen ja sumuverhottamisen kanssa.

Epäselvää on myös se, miksi Suomen ulkopuolisesta maailmantalouden kohentumisesta johtuva Suomen vientiteollisuuden menestyminen on istuvan hallituksen ansiota, mutta Suomen ulkopuolelta tuleva maahanmuuttokriisi ei sitä ole? Ehkä sillä on jotain tekemistä ihonvärittämisen ja populistuttamisen kanssa.

 

Kun oikeistolaisen maailman luominen törmää realismiin, mutta vaalirahoittajat vaativat pysymään vallankahvassa kiinni, ei ole muuta vaihtoehtoa kasvojen pelastamiselle kuin sormien osoittelu. Jos hallituksesta tai oppositiosta ei löydy syypäätä, alkaa median syyttely siitä, että ne kirjoittavat vain hallituksen epäonnistuneista SOTE-hömpötyksistä, ja vastaavasti työntekijäjärjestöjen syyttely onnettomasta työmarkkinapolitiikasta. ”Ken on maassa kaunehin” - peilin edessä on pelottavaa olla kun se särkyy. Käy kuten sadussa - paljastuu itsekkyys ja rahan palvonta, heikomman asemassa olevien kustannuksella.

 

 

 

Kirjoitus oli kolumni demokraatissa:

https://demokraatti.fi/jarjestolliset-toimet-ja-ripaus-maalaisromantiikkaa

 

]]>
0 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261107-jarjestolliset-toimet-ja-ripaus-maalaisromantiikkaa#comments Politiikka Populismi Työmarkkinajärjestöt Työtaistelu Ylityökielto Mon, 17 Sep 2018 12:00:00 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261107-jarjestolliset-toimet-ja-ripaus-maalaisromantiikkaa
Näin tehdään maailman paras koulutusjärjestelmä ja korjataan tämänhetkiset viat http://heikkikariluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261034-nain-tehdaan-maailman-paras-koulutusjarjestelma-ja-korjataan-tamanhetkiset-viat <p>Hei! Tällä kertaa ajattelin pohjustaa maamme koulutusjärjestelmän tulevaisuuden muutoksen vedoten filosofiaani, jonka tämänhetkisiin periaatteisiin voit tutustua halutessasi tästä:</p><p><a href="http://heikkikariluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260702-paivitettyja-ajatuksia-koskien-filosofista-sisaltoani" title="http://heikkikariluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260702-paivitettyja-ajatuksia-koskien-filosofista-sisaltoani">http://heikkikariluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260702-paivitettyja-ajat...</a></p><p>Tällä hetkellä meillä on todella jälkeenjäänyt koulutusjärjestelmä suomessa, joka ei tuota produktiivisuutta niin hyvin kuin se voisi. Syitä tähän ovat:</p><p><strong>A) Turha ideologian peittämä jargon </strong></p><p>(Lue yllä oleva linkki niin ymmärrät, miksi ideologia, tieteellis-objektiivinen ja uskonnollinen dogma ovat filosofiani myötä merkityksettömiä)</p><p><strong>B) Liian jäykät koulutusrakenteet, jotka eivät vastaa nuorten älyllistä potentiaalia: Kurssit itsestäänselviä ja kaavamaisia, professorit eivät ole intohimoisesti mukana eivätkä käytä täyttä älyllistä kapasiteettiaan luentorakenteiden kaavamaisuuden takia</strong></p><p>Filosofiani uudelleenmuotoilee järjen ja ajattelun, ja se tekee niistä välineitä, joilla tehdä hyvää, sillä pyrkimys hyvään on ainoa asia, mikä on totta.</p><p>Tämän takia tulevaisuuden koulutusjärjestelmän hierarkian tulisi muodostua näin:</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Rakkaus ja pyrkimys hyvään</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; |</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Produktiivisuus, Positiivinen pääoma ja progressio osoittajina siitä, mikä on hyvää&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;<strong> &nbsp;(Filosofinen linssini: Lue ylläoleva linkki)</strong></p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; |</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Korkein totuus/Aurinkototuus/Todellinen totuus tästä maailmasta:</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Taide, uskomukset, myytit, mythologiat</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; |</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Luovuus</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;|</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Järki</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; |</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Ajattelu</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;|&nbsp;</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Tiede</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;|</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Tieteellis-objektivismi</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; |</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Tieteen konsensus</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; |</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Johtajuus</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; |</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Altruismi ja progressio</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;|</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Politiikka</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;|</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Yhteiskunta</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;|</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; organisaatiot</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;|</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;Ryhmät</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;|&nbsp;</p><p>&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; Yksilö</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tulevaisuuden filosofit opetetaan mikromanageroimaan tätä koko häkkyrää. Heille annetaan myös oikeus erikoistua halutessaan johonkin. Niin myös tulevaisuuden johtajille, ja halutessaan muillekin.</strong></p><p>Luin Elina Lepomäen esityksen uusista oppiaineista ja allekirjoitan sen ihan hyvin. Tarvitsee vielä hienosäätöä, niin kuin tämäkin, mutta hyvällä mallilla näyttää olevan.</p><p>Voitte plagioida, tehdä halutessanne tarvittavat muutokset, ottaa minuun yhteyttä (<a href="mailto:heikki.kariluoma@gmail.com">heikki.kariluoma@gmail.com</a>) tai mitä tahansa, jos tarve on.&nbsp;</p><p>Suurin päivitys tässä mallissa on se, että ideologiat korvataan <strong>Altruismilla ja progressiolla ja produktiivisuudella</strong>:</p><p><strong>Jokaiselle jotakin.</strong> Nykyäänkin enemmän vasemmalle kääntyneet suosivat jo ihmisoikeuksia vaikuttamisen muotona enemmän ideologian sijaan, ja se on mielestäni parempi vaihtoehto. Oikeistolaiset hoitavat enemmänkin sitten talouden kautta asioita.&nbsp;</p><p>Traditionalistisille koville aloille korostetaan enemmän progressiota ja produktiivisuutta johtamiskysymyksissä. Korostetaan nykyisen oikeiston ylläpitämän perinteisen elämäntavan tärkeyttä yhteiskunnalle, sillä ilman sitä yhteiskunta romahtaa.</p><p>Liberaaleille ja humaaneille aloille korostetaan altruismia, hyväntekeväisyyttä ja myötätuntoa.</p><p>Eksentrikoille annetaan vapaus olla eksentrikkoja, kunhan tuotteliaisuus korostuu.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Konkreettisia toimia, miten yliopisto lähtee tätä kohti:&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;</strong>&nbsp;</p><p>1. Kaikki professorit alkavat videoimaan luentonsa ja laittamaan diansa nettiin kaikille saataviksi, ilmaiseksi, jollekin valtion hyväksymälle sivustolle. Vähentää ideologista dogmaa yli 70%, kun kaikki näkevät mitä on tarjolla.&nbsp;</p><p>2. Yliopistot koostavat erilaisista aloista ns. paketteja, joissa koostuu koko elämän aikana tarvittava kirjallisuus. Yksilön vapaus ja vastuu.&nbsp;&nbsp;</p><p>3. Korostetaan koko elämän aikana oppimista ja tarjotaan yllä oleva häkkyrä kokonaisuudessaan tietyssä viitekehyksessä muotoillusti</p><p>4. Tehdään luentopakoista valinnaista: Käytetään internettiä uutena versiona kirjapainotaidosta.</p><p>5. Annetaan professoreille &quot;häkkyräni&quot; avulla täysi potentiaali puhua oikeasti sitä, mitä he tahtoisivat, turhan ylhäältä tulevan järjestelmän sijaan.&nbsp;</p><p>6. Opetetaan koko häkkyrä alusta alkaen, ja annetaan täysi potentiaali opiskelijoille: Ainesidonnaisesti (esim. lepomäen malli) vanhat tieteen konsensuksen aineet vaikuttavat edelleen.</p><p>7. Kirjallisuusopinnoissa opetetaan koko &quot;Elämän aikana tarvittavan kirjallisuuden paketti&quot;</p><p>8. Elektroninen lisäsisältö internetissä (elämän aikana tarvittava kirjallisuus, yksittäisten professorien suositukset/neuvot produktiivisen elämän aikaansaamiseksi)</p><p>9. Ideavallankumous (häkkyräni ja filosofiani suhde älykkäisiin yksilöihin)</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitä myös tarvitaan?&nbsp; &nbsp;</strong></p><p>Tarvitaan Akateeminen elin, jonka tarkoitus on:&nbsp;</p><p>1. Tutkia pelkästään sitä, mitä <strong>duunarit/vähäosaiset/syrjityt/sairaat/yhteiskunnan ulkopuolella olevat</strong> kokevat</p><p>2. Puhua heidän suullaan valtarakenteille ja keskittyä vain heihin, omasta akateemisesta asemasta huolimatta.</p><p>3. Aiheuttaa näkyvä vipuvarsiasema yhteiskunnallisesti, jos keski- tai ylemmän keskiluokan ja <strong>duunareiden/edellä mainittujen</strong> välit menevät huonoiksi, niin kuin tällä hetkellä. Meillä ei ole tässä yhteiskunnassa varaa katsella sitä, että duunarit/edellä mainitut kokevat olonsa ulkopuolisiksi.</p><p>4. Opettaa yksilöitä ajattelemaan suoraan kaiken vähäosaisen näkökulmasta, esim. kysymys:</p><p><strong>&quot;Ottaako tämä toiminta huomioon kaikki olemassaolon tasot&quot;</strong></p><p>&nbsp;&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hei! Tällä kertaa ajattelin pohjustaa maamme koulutusjärjestelmän tulevaisuuden muutoksen vedoten filosofiaani, jonka tämänhetkisiin periaatteisiin voit tutustua halutessasi tästä:

http://heikkikariluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260702-paivitettyja-ajatuksia-koskien-filosofista-sisaltoani

Tällä hetkellä meillä on todella jälkeenjäänyt koulutusjärjestelmä suomessa, joka ei tuota produktiivisuutta niin hyvin kuin se voisi. Syitä tähän ovat:

A) Turha ideologian peittämä jargon

(Lue yllä oleva linkki niin ymmärrät, miksi ideologia, tieteellis-objektiivinen ja uskonnollinen dogma ovat filosofiani myötä merkityksettömiä)

B) Liian jäykät koulutusrakenteet, jotka eivät vastaa nuorten älyllistä potentiaalia: Kurssit itsestäänselviä ja kaavamaisia, professorit eivät ole intohimoisesti mukana eivätkä käytä täyttä älyllistä kapasiteettiaan luentorakenteiden kaavamaisuuden takia

Filosofiani uudelleenmuotoilee järjen ja ajattelun, ja se tekee niistä välineitä, joilla tehdä hyvää, sillä pyrkimys hyvään on ainoa asia, mikä on totta.

Tämän takia tulevaisuuden koulutusjärjestelmän hierarkian tulisi muodostua näin:

 

                                                                          Rakkaus ja pyrkimys hyvään

                                                                                                  |

                                                     Produktiivisuus, Positiivinen pääoma ja progressio osoittajina siitä, mikä on hyvää                                                       (Filosofinen linssini: Lue ylläoleva linkki)

                                                                                                  |

                                                              Korkein totuus/Aurinkototuus/Todellinen totuus tästä maailmasta:

                                                                     Taide, uskomukset, myytit, mythologiat

                                                                                                    |

                                                                                             Luovuus

                                                                                                   |

                                                                                               Järki

                                                                                                    |

                                                                                                Ajattelu

                                                                                                     | 

                                                                                                   Tiede

                                                                                                       |

                                                                                                      Tieteellis-objektivismi

                                                                                                                |

                                                                                                           Tieteen konsensus

                                                                                                                      |

                                                                                                                    Johtajuus

                                                                                                                          |

                                                                                                                  Altruismi ja progressio

                                                                                                                     |

                                                                                                               Politiikka

                                                                                                                     |

                                                                                                                  Yhteiskunta

                                                                                                                           |

                                                                                                                      organisaatiot

                                                                                                                                   |

                                                                                                                                 Ryhmät

                                                                                                                                         | 

                                                                                                                                      Yksilö

 

Tulevaisuuden filosofit opetetaan mikromanageroimaan tätä koko häkkyrää. Heille annetaan myös oikeus erikoistua halutessaan johonkin. Niin myös tulevaisuuden johtajille, ja halutessaan muillekin.

Luin Elina Lepomäen esityksen uusista oppiaineista ja allekirjoitan sen ihan hyvin. Tarvitsee vielä hienosäätöä, niin kuin tämäkin, mutta hyvällä mallilla näyttää olevan.

Voitte plagioida, tehdä halutessanne tarvittavat muutokset, ottaa minuun yhteyttä (heikki.kariluoma@gmail.com) tai mitä tahansa, jos tarve on. 

Suurin päivitys tässä mallissa on se, että ideologiat korvataan Altruismilla ja progressiolla ja produktiivisuudella:

Jokaiselle jotakin. Nykyäänkin enemmän vasemmalle kääntyneet suosivat jo ihmisoikeuksia vaikuttamisen muotona enemmän ideologian sijaan, ja se on mielestäni parempi vaihtoehto. Oikeistolaiset hoitavat enemmänkin sitten talouden kautta asioita. 

Traditionalistisille koville aloille korostetaan enemmän progressiota ja produktiivisuutta johtamiskysymyksissä. Korostetaan nykyisen oikeiston ylläpitämän perinteisen elämäntavan tärkeyttä yhteiskunnalle, sillä ilman sitä yhteiskunta romahtaa.

Liberaaleille ja humaaneille aloille korostetaan altruismia, hyväntekeväisyyttä ja myötätuntoa.

Eksentrikoille annetaan vapaus olla eksentrikkoja, kunhan tuotteliaisuus korostuu. 

 

Konkreettisia toimia, miten yliopisto lähtee tätä kohti:                

1. Kaikki professorit alkavat videoimaan luentonsa ja laittamaan diansa nettiin kaikille saataviksi, ilmaiseksi, jollekin valtion hyväksymälle sivustolle. Vähentää ideologista dogmaa yli 70%, kun kaikki näkevät mitä on tarjolla. 

2. Yliopistot koostavat erilaisista aloista ns. paketteja, joissa koostuu koko elämän aikana tarvittava kirjallisuus. Yksilön vapaus ja vastuu.  

3. Korostetaan koko elämän aikana oppimista ja tarjotaan yllä oleva häkkyrä kokonaisuudessaan tietyssä viitekehyksessä muotoillusti

4. Tehdään luentopakoista valinnaista: Käytetään internettiä uutena versiona kirjapainotaidosta.

5. Annetaan professoreille "häkkyräni" avulla täysi potentiaali puhua oikeasti sitä, mitä he tahtoisivat, turhan ylhäältä tulevan järjestelmän sijaan. 

6. Opetetaan koko häkkyrä alusta alkaen, ja annetaan täysi potentiaali opiskelijoille: Ainesidonnaisesti (esim. lepomäen malli) vanhat tieteen konsensuksen aineet vaikuttavat edelleen.

7. Kirjallisuusopinnoissa opetetaan koko "Elämän aikana tarvittavan kirjallisuuden paketti"

8. Elektroninen lisäsisältö internetissä (elämän aikana tarvittava kirjallisuus, yksittäisten professorien suositukset/neuvot produktiivisen elämän aikaansaamiseksi)

9. Ideavallankumous (häkkyräni ja filosofiani suhde älykkäisiin yksilöihin)

 

Mitä myös tarvitaan?   

Tarvitaan Akateeminen elin, jonka tarkoitus on: 

1. Tutkia pelkästään sitä, mitä duunarit/vähäosaiset/syrjityt/sairaat/yhteiskunnan ulkopuolella olevat kokevat

2. Puhua heidän suullaan valtarakenteille ja keskittyä vain heihin, omasta akateemisesta asemasta huolimatta.

3. Aiheuttaa näkyvä vipuvarsiasema yhteiskunnallisesti, jos keski- tai ylemmän keskiluokan ja duunareiden/edellä mainittujen välit menevät huonoiksi, niin kuin tällä hetkellä. Meillä ei ole tässä yhteiskunnassa varaa katsella sitä, että duunarit/edellä mainitut kokevat olonsa ulkopuolisiksi.

4. Opettaa yksilöitä ajattelemaan suoraan kaiken vähäosaisen näkökulmasta, esim. kysymys:

"Ottaako tämä toiminta huomioon kaikki olemassaolon tasot"

                                             

]]>
0 http://heikkikariluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261034-nain-tehdaan-maailman-paras-koulutusjarjestelma-ja-korjataan-tamanhetkiset-viat#comments Politiikka Suomi Vaikuttaminen Yhteiskunta Sat, 15 Sep 2018 12:00:22 +0000 Heikki Kariluoma http://heikkikariluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261034-nain-tehdaan-maailman-paras-koulutusjarjestelma-ja-korjataan-tamanhetkiset-viat
Lindström pysyy kovana – toisten rahoilla onkin helppo näytellä rohkeaa http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260963-lindstrom-pysyy-kovana-toisten-rahoilla-onkin-helppo-naytella-rohkeaa <p>Paikallinen sopiminen lisääntyi tällä viikolla huomattavasti, nimittäin sellainen paikallinen sopiminen, jossa sovitaan työpaikoilla työnantajan kanssa ylityökiellon rajoista. Niille jotka eivät tämmöisistä joudu neuvottelemaan, voi tämäkin asia tuntua äkkiä lehdestä lukien jotenkin yksinkertaiselta asialta. Sitä se ei kuitenkaan ole varsinkaan &rdquo;isoissa taloissa&rdquo;, joissa työaikamuotoja on vähintään yhtä monia, kuin on erilaisia tuotannollisiakin, ympäristöllisiä ja turvallisuuteenkin liittyviä haasteita tämän sopimisen johdosta. Tällä hetkellä työntekijöitä ja työnantajia harmittaa yhtälailla - kuin käpy jäässä, oravan lailla. Eläimet välttelevät luontaisesti konflikteja, niin tekee ihminenkin, joka taistelee vain jos näkee mahdollisuuden voittaa. AY-liike näkee tässä kyllä mahdollisuuden voittaa.</p><p>Sillä välin kun kolmikannan kaksi isointa asettuvat toisiaan vastaan tuimin katsein, toinen niistä tökittynä ja ärsytettynä, yllyttää kolmas nurkka Lindströmin äänellä taistelemaan. KiKy-ministeri Lindström toteaa selkeästi että <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/258871-nyt-tuli-vastaus-pillastuneelle-ay-vaelle-tyoministeri-jari-lindstrom-siihen-hallitus">&rdquo;siihen hallitus ei ryhdy&rdquo;</a>, kun häneltä eduskunnan kyselytunnilla kysyttiin, että aikooko hallitus perua työntekijöiden irtisanomisturvaa heikentävän lain.</p><p>Helppo on olla kovana, kun oman palkan takeena on valtion pohjaton kassa. Sillä välin työntekijät ja työnantajat kärsivät taloudellisia tappioita. Taputtaisin ja hymistelisin jos kyseessä olisi parodia. Valitettavasti kyseessä onkin moderni tositelevisio nimeltään &rdquo;työssäkäyvät sohvaperunat&rdquo;, joilta leikataan rahallisia etuuksia - annetaan kunnolla keppiä ilman porkkanaa. Sitten katsotaan miltä tuntuu. Lapset itkevät ja aikuiset riitelevät, ei ole kolmedee, vaan peräti tosidee.</p><p>Toinen todellisuus</p><p>Tosiasiassa Lindströmistä lain eteneminen ei ole kiinni. Jos joku teollisuuden työnantajista, esimerkiksi Teknologiateollisuus sanoisi, että nyt tämä pelleily saa luvan loppua, niin siinä vain Suomen yrittäjien hippulat vinkuisivat, kun heistä tulisi hallituksen entinen mielitietty lobbari. Se jolla viimekädessä on eniten nappulaa, määrää mitä oikeistolainen hallitus tässä maassa tekee! Teollisuuden suurilla liitoilla on vielä aikaa ja mahdollisuus Kokoomuksen kautta painostaa hallitusta tulemaan järkiinsä. Pyydän teitä tekemään sen.</p><p>Se joille tämmöinen verhojen takainen valtapeli kuulostaa oudolta, niin ei se sitä ole. Verhojen takaista valtapeliä on ollut olemassa niin kauan, kuin on ihmisiäkin ollut olemassa. Ai niin, miten tämmöistä verhojen takaista valtapeliä vastaan sitten voi kamppailla, no tietenkin joukkovoimalla. Joukkovoima, tuo viimekäden lopullinen päättäjä, on aina kansalla itsellään. Kyse on vain siitä, että kansa ärsyyntyy riittävissä määrin sitä joukkovoimaa käyttämään. Tätä kynnystä seurataan nykyisin hyvinkin tarkasti kaiken maailman gallupeilla.</p><p>AY-liike edustaa kansaa ja se koostuu vaaleissa demokraattisesti valituista päättäjistään. Sen sisällä rahapussin koolla ei saa yhtään enempää tai vähempää sananvaltaa. Toisin on kolmikannan kahdessa muussa nurkassa. Kansa alkaa herätä, olisiko hallituksen jo pikkuhiljaa aika romppeensa kerätä?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Paikallinen sopiminen lisääntyi tällä viikolla huomattavasti, nimittäin sellainen paikallinen sopiminen, jossa sovitaan työpaikoilla työnantajan kanssa ylityökiellon rajoista. Niille jotka eivät tämmöisistä joudu neuvottelemaan, voi tämäkin asia tuntua äkkiä lehdestä lukien jotenkin yksinkertaiselta asialta. Sitä se ei kuitenkaan ole varsinkaan ”isoissa taloissa”, joissa työaikamuotoja on vähintään yhtä monia, kuin on erilaisia tuotannollisiakin, ympäristöllisiä ja turvallisuuteenkin liittyviä haasteita tämän sopimisen johdosta. Tällä hetkellä työntekijöitä ja työnantajia harmittaa yhtälailla - kuin käpy jäässä, oravan lailla. Eläimet välttelevät luontaisesti konflikteja, niin tekee ihminenkin, joka taistelee vain jos näkee mahdollisuuden voittaa. AY-liike näkee tässä kyllä mahdollisuuden voittaa.

Sillä välin kun kolmikannan kaksi isointa asettuvat toisiaan vastaan tuimin katsein, toinen niistä tökittynä ja ärsytettynä, yllyttää kolmas nurkka Lindströmin äänellä taistelemaan. KiKy-ministeri Lindström toteaa selkeästi että ”siihen hallitus ei ryhdy”, kun häneltä eduskunnan kyselytunnilla kysyttiin, että aikooko hallitus perua työntekijöiden irtisanomisturvaa heikentävän lain.

Helppo on olla kovana, kun oman palkan takeena on valtion pohjaton kassa. Sillä välin työntekijät ja työnantajat kärsivät taloudellisia tappioita. Taputtaisin ja hymistelisin jos kyseessä olisi parodia. Valitettavasti kyseessä onkin moderni tositelevisio nimeltään ”työssäkäyvät sohvaperunat”, joilta leikataan rahallisia etuuksia - annetaan kunnolla keppiä ilman porkkanaa. Sitten katsotaan miltä tuntuu. Lapset itkevät ja aikuiset riitelevät, ei ole kolmedee, vaan peräti tosidee.

Toinen todellisuus

Tosiasiassa Lindströmistä lain eteneminen ei ole kiinni. Jos joku teollisuuden työnantajista, esimerkiksi Teknologiateollisuus sanoisi, että nyt tämä pelleily saa luvan loppua, niin siinä vain Suomen yrittäjien hippulat vinkuisivat, kun heistä tulisi hallituksen entinen mielitietty lobbari. Se jolla viimekädessä on eniten nappulaa, määrää mitä oikeistolainen hallitus tässä maassa tekee! Teollisuuden suurilla liitoilla on vielä aikaa ja mahdollisuus Kokoomuksen kautta painostaa hallitusta tulemaan järkiinsä. Pyydän teitä tekemään sen.

Se joille tämmöinen verhojen takainen valtapeli kuulostaa oudolta, niin ei se sitä ole. Verhojen takaista valtapeliä on ollut olemassa niin kauan, kuin on ihmisiäkin ollut olemassa. Ai niin, miten tämmöistä verhojen takaista valtapeliä vastaan sitten voi kamppailla, no tietenkin joukkovoimalla. Joukkovoima, tuo viimekäden lopullinen päättäjä, on aina kansalla itsellään. Kyse on vain siitä, että kansa ärsyyntyy riittävissä määrin sitä joukkovoimaa käyttämään. Tätä kynnystä seurataan nykyisin hyvinkin tarkasti kaiken maailman gallupeilla.

AY-liike edustaa kansaa ja se koostuu vaaleissa demokraattisesti valituista päättäjistään. Sen sisällä rahapussin koolla ei saa yhtään enempää tai vähempää sananvaltaa. Toisin on kolmikannan kahdessa muussa nurkassa. Kansa alkaa herätä, olisiko hallituksen jo pikkuhiljaa aika romppeensa kerätä?

]]>
15 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260963-lindstrom-pysyy-kovana-toisten-rahoilla-onkin-helppo-naytella-rohkeaa#comments Politiikka Pro Teollisuusliitto Työpaikat Ylityökielto Fri, 14 Sep 2018 05:00:47 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260963-lindstrom-pysyy-kovana-toisten-rahoilla-onkin-helppo-naytella-rohkeaa
Sivullisia kärsijöitä ei ole olemassakaan http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260892-sivullisia-karsijoita-ei-ole-olemassakaan <p>Teollisuusliitto ja ammattiliitto PRO ilmoittivat aloittavansa ylityökiellon 17.09.2018 klo. 00:00 alkaen. Kuten arvata saattoikin, alkoi välittömästi työnantajaleiristä valitteluita, eli ex-puolueettoman ex-valtakunnansovittelijan, Minna Helteen taholta. Hänen mukaansa nämä toimet <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/258721-1792018-alkava-ylityokielto-vakava-haitta-sanoo-minna-helle">kohdistuvat yrityksiin jotka ovat ulkopuolisia osapuolia</a> tässä riidassa. No eivät todellakaan ole. Työnantajat ovat tällä vaalikaudella saavuttaneet mm. työnajan pidennyksen 24 tunnilla, lomarahan leikkaukset julkiselta sektorilta, eläkemaksujen työntekijänosuuden nostamisen, ansiosidonnaisen päivärahan leikkaamisen, vuorotteluvapaalle pääsemisen vaikeuttamisen, vuosilomalla sairastumisen karenssipäivien lisäämisen, ammatillisen koulutuksen reformin jolla mahdollistetaan nuorten käyttö ilmaisena työvoimana. Ex-puolueeton, todellakin! Jos sattuu, niin sattuu täysin oikeaan paikkaan, siihen joka tästä on hyötynyt.</p><p>Kaikkonen puolestaan <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/258726-ay-sota-irtisanomislaista-keskustan-antti-kaikkonen-hyva-vaihtaa-sana-hakaniemen">haistoi koko touhussa politikoinnin hajua</a>. Miksi Kaikkosen mielestä puolustaminen on politikointia, mutta hyökkääminen ei? Eikö irtisanomissuojan purkaminen lakiteitse ja lain säätäminen olekaan poliittisen prosessin seurausta tai politiikkaa? Miksi työntekijäjärjestöjä syytetään politiikan tekemisestä, mutta työnantajajärjestöjä ei?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kolmikanta oleellinen osa tätä tarinaa</strong></p><p>Kolmikanta tarkoittaa sitä, että valtio, työntekijät ja työnantajat keskustelevat jostakin asiasta, ja sitten yhdenvertaisista lähtökohdista saavuttavat jonkinlaisen yhteisen lopputuloksen. Kolmikanta muodostui Ranskassa ja Britanniassa jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen, <a href="http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240756-ilon-106-yleiskokous-osa-2">kun työntekijöille luvattiin paikat päättävissä pöydissä</a>, jos he jaksavat sodan aikana puurtaa tavallista huonommissa työoloissa. Suomessa tämä sama prosessi tapahtui toisessa maailmansodassa, niin sanotussa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Tammikuun_kihlaus">tammikuun kihlauksessa</a>.</p><p>Työnantajamyönteisen Sipilän hallituskausi alkoi suoranaisella myrskyvaroituksella, kun silloisessa pakkolakipaketista pilkotti mm. 100 tuntia lisää työaikaa, vuosiloman lyhentäminen, sairauslomapalkan leikkaus ja arkipyhien muuttaminen työpäiviksi. Olipa joissakin keskusteluissa myös sunnuntailisien poistaminenkin. Nämä ovat sellaisia asioita, jotka ovat työnantajaliittojen pitkän tähtäimen haaveita.</p><p>Jos Suomi olisi kolmipyörällä ajava pieni huoleton mutta reipas lapsonen, niin mitä tapahtuisi, jos kolmipyörästä lähtisi yksi rengas pois? Sitä olisi jokaisen hyvä miettiä sunnuntaina puolen yön jälkeen, kun alkaa maanantai ja ylityökielto.</p> Teollisuusliitto ja ammattiliitto PRO ilmoittivat aloittavansa ylityökiellon 17.09.2018 klo. 00:00 alkaen. Kuten arvata saattoikin, alkoi välittömästi työnantajaleiristä valitteluita, eli ex-puolueettoman ex-valtakunnansovittelijan, Minna Helteen taholta. Hänen mukaansa nämä toimet kohdistuvat yrityksiin jotka ovat ulkopuolisia osapuolia tässä riidassa. No eivät todellakaan ole. Työnantajat ovat tällä vaalikaudella saavuttaneet mm. työnajan pidennyksen 24 tunnilla, lomarahan leikkaukset julkiselta sektorilta, eläkemaksujen työntekijänosuuden nostamisen, ansiosidonnaisen päivärahan leikkaamisen, vuorotteluvapaalle pääsemisen vaikeuttamisen, vuosilomalla sairastumisen karenssipäivien lisäämisen, ammatillisen koulutuksen reformin jolla mahdollistetaan nuorten käyttö ilmaisena työvoimana. Ex-puolueeton, todellakin! Jos sattuu, niin sattuu täysin oikeaan paikkaan, siihen joka tästä on hyötynyt.

Kaikkonen puolestaan haistoi koko touhussa politikoinnin hajua. Miksi Kaikkosen mielestä puolustaminen on politikointia, mutta hyökkääminen ei? Eikö irtisanomissuojan purkaminen lakiteitse ja lain säätäminen olekaan poliittisen prosessin seurausta tai politiikkaa? Miksi työntekijäjärjestöjä syytetään politiikan tekemisestä, mutta työnantajajärjestöjä ei?

 

Kolmikanta oleellinen osa tätä tarinaa

Kolmikanta tarkoittaa sitä, että valtio, työntekijät ja työnantajat keskustelevat jostakin asiasta, ja sitten yhdenvertaisista lähtökohdista saavuttavat jonkinlaisen yhteisen lopputuloksen. Kolmikanta muodostui Ranskassa ja Britanniassa jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun työntekijöille luvattiin paikat päättävissä pöydissä, jos he jaksavat sodan aikana puurtaa tavallista huonommissa työoloissa. Suomessa tämä sama prosessi tapahtui toisessa maailmansodassa, niin sanotussa tammikuun kihlauksessa.

Työnantajamyönteisen Sipilän hallituskausi alkoi suoranaisella myrskyvaroituksella, kun silloisessa pakkolakipaketista pilkotti mm. 100 tuntia lisää työaikaa, vuosiloman lyhentäminen, sairauslomapalkan leikkaus ja arkipyhien muuttaminen työpäiviksi. Olipa joissakin keskusteluissa myös sunnuntailisien poistaminenkin. Nämä ovat sellaisia asioita, jotka ovat työnantajaliittojen pitkän tähtäimen haaveita.

Jos Suomi olisi kolmipyörällä ajava pieni huoleton mutta reipas lapsonen, niin mitä tapahtuisi, jos kolmipyörästä lähtisi yksi rengas pois? Sitä olisi jokaisen hyvä miettiä sunnuntaina puolen yön jälkeen, kun alkaa maanantai ja ylityökielto.

]]>
29 http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260892-sivullisia-karsijoita-ei-ole-olemassakaan#comments Kotimaa Politiikka Pro Teollisuusliitto Työtaistelu Ylityökielto Thu, 13 Sep 2018 04:00:00 +0000 Petri Partanen http://petripartanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260892-sivullisia-karsijoita-ei-ole-olemassakaan
Tärkein oppi Ruotsin vaaleista http://akiruotsala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260864-tarkein-oppi-ruotsin-vaaleista <p>Suomalainen vaalijärjestelmä kaipaa perustavaa uudistusta. Ihmisten äänestysinnokkus on pohjalukemissa, eikä nykyisellä järjestelmällä tätä korjata.</p><p>Itse uskon siihen, että siirtyminen pohjoismaiseen listavaalijärjestelmään toisi lisäpotkua suomalaiseen edustukselliseen demokratiaan.</p><p>Ruotsissa äänestysprosentti viime valtiopäivävaaleissa nousee 85 prosenttiin.Kotimaassa esim viime kunnallisvaaleissa uurnille vaivautui vain 58 prosenttia äänioikeutetuista.</p><p>Kun erot naapurimaiden välillä ovat näin suuret, on pakko kysyä, mikä järjestelmässämme on vialla.</p><p>Listavaalia käyttävässä Ruotsissa korkean äänestysaktiivisuuden lisäksi politiikan yleinen maine on hyvä. Naapurimaassa politiikka nähdään kiinnostavana asiana.</p><p>Ruotsissa kansalaisilla on tunne siitä, että he voivat aidosti vaikuttaa. Suomessa äänestäjä antaa näennäisesti äänensä ehdokkaalle, vaikka tosiasiassa ääni menee puolueelle. Ruotsin listavaalissa ääni annetaan suoraan puolueelle.</p><p>Järjestelmä on rehellisempi, kun ääni ohjataan suoraan puolueelle. Puolueen sisäisessä ehdokasasettelussa kärkeen sjoitettu ehdokas on ensisijainen läpimenijä. Usein listan kärkeen sijoitetaan asiantuntevia ja päteviä poliitikkoja.</p><p>Näin varmistetaan myös se, ettei listoilla tarvitse olla kiintiöehdokkaita tai erillisiä näkyvyyttä tuovia julkkisehdokkaita. Kaikki näkevät, kuka on puolueen asettaman listan kärjessä.</p> Suomalainen vaalijärjestelmä kaipaa perustavaa uudistusta. Ihmisten äänestysinnokkus on pohjalukemissa, eikä nykyisellä järjestelmällä tätä korjata.

Itse uskon siihen, että siirtyminen pohjoismaiseen listavaalijärjestelmään toisi lisäpotkua suomalaiseen edustukselliseen demokratiaan.

Ruotsissa äänestysprosentti viime valtiopäivävaaleissa nousee 85 prosenttiin.Kotimaassa esim viime kunnallisvaaleissa uurnille vaivautui vain 58 prosenttia äänioikeutetuista.

Kun erot naapurimaiden välillä ovat näin suuret, on pakko kysyä, mikä järjestelmässämme on vialla.

Listavaalia käyttävässä Ruotsissa korkean äänestysaktiivisuuden lisäksi politiikan yleinen maine on hyvä. Naapurimaassa politiikka nähdään kiinnostavana asiana.

Ruotsissa kansalaisilla on tunne siitä, että he voivat aidosti vaikuttaa. Suomessa äänestäjä antaa näennäisesti äänensä ehdokkaalle, vaikka tosiasiassa ääni menee puolueelle. Ruotsin listavaalissa ääni annetaan suoraan puolueelle.

Järjestelmä on rehellisempi, kun ääni ohjataan suoraan puolueelle. Puolueen sisäisessä ehdokasasettelussa kärkeen sjoitettu ehdokas on ensisijainen läpimenijä. Usein listan kärkeen sijoitetaan asiantuntevia ja päteviä poliitikkoja.

Näin varmistetaan myös se, ettei listoilla tarvitse olla kiintiöehdokkaita tai erillisiä näkyvyyttä tuovia julkkisehdokkaita. Kaikki näkevät, kuka on puolueen asettaman listan kärjessä.

]]>
0 http://akiruotsala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260864-tarkein-oppi-ruotsin-vaaleista#comments Ulkomaat Listavaalit Politiikka Ruotsin vaalit 2018 Wed, 12 Sep 2018 07:07:18 +0000 Aki Ruotsala http://akiruotsala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260864-tarkein-oppi-ruotsin-vaaleista
Pihlajalinnalta karkasi mopo, somepelko vei koko käden http://elisacichoracki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260859-pihlajalinnalta-karkasi-mopo-somepelko-vei-koko-kaden <p>Oulun kaupunginvaltuustossa käytiin maanantai-iltana keskustelua kaupungin puhtaanapidosta kun keskustapoliitikko Riikka Moilanen käytti kohtalokasta sanaa &rdquo;ihmisroska&rdquo;.&nbsp;</p><p>Jokainen tietää, että roskaamista kaupungissa aiheuttavat eniten ns. laitapuolen kulkijat, asunnottomat ja alkoholistit, ne joista Moilanen käytti tuota kohtalokasta sanaa ihmisroska.&nbsp;</p><p>Olisiko ihmisroskaa voitu tulkita toisellakin tavalla? Tulkittu ihmiseksi, joka roskaa paljon. Eikä, että alkoholistit ja asunnottomat ovat yhteiskunnan roskia. Ymmärrät varmasti eron.&nbsp;&nbsp;Kysyikö kukaan kumpaa Moilanen tarkkaan ottaen tarkoitti? Olisiko hyvällä tahdolla Moilasen puhe voitu tulkita suopeammin?</p><p>Kerrotun perusteella Moilanen pyysi jo valtuuston kokouksessa kahdesti anteeksi sanomaansa.&nbsp;&nbsp;Huomion arvoista on, että anteeksipyyntö ei tullut seuraavana päivänä vaan heti samassa kokouksessa. Ja ilman sosiaalisen median painetta!&nbsp;</p><p>Jokainen tajuaa, että kysymys Moilasen kohdalla ei ollut vain yhdestä sanasta. Kysymys oli politiikasta, väärästä puolueesta. Minkä tahansa muun puolueen edustajan sanomana termi olisi todennäköisesti &nbsp;&rdquo;hyväksytty&rdquo; tai ainakin annettu anteeksi.&nbsp;&nbsp;Seuraukset olisivat olleet vähemmän kohtalokkaat.&nbsp;&nbsp;Nyt &rdquo;rangaistus&rdquo;, työpaikan menetys, oli kohtuuton.&nbsp;</p><p>Pihlajalinna olisi voinut todeta, että henkilö edusti puhuessaan puoluetta, ei Pihlajalinnaa.&nbsp;&nbsp;Pihlajalinna otti tiukimman mahdollisen kannan pelätessään somekohun aiheuttamaa asiakaspakoa. Eihän tässä muusta voi olla kysymys. Somepelolle ei riittänyt pikkurilli, se vei koko käden!</p><p>Ottiko Pihlajalinna huomioon, että sen äkkijyrkkä toiminta voi myös aiheuttaa asiakaspakoa.&nbsp;&nbsp;Kumpi ompi pahempi? On ymmärrettävää, että jotkut katsovat Pihlajalinnan ylireakoineen.&nbsp;Eivät voi ymmärtää miksi puhtaanapidosta keskusteltaessa roska-sanan käyttö oli NOIN väärin.&nbsp;</p><p>Ryvettyikö Pihlajalinna potkut antamalla enemmän kuin ilman. Sitä voi jokainen arvioida tykönänsä. Omakohtainen arvioni on, että ryvettyi. Ryvetykseen liittyi nyt kahdenlaista dramatiikkaa. Ihmisroska sanavalinta valtuustossa ja lisäksi potkut. Eikö kaksi ole enemmän kuin yksi?&nbsp;</p><p>Pihlajalinna näytti unohtaneen potkut antaessaan täysin, että Moilanen esiintyi valtuustossa keskustan edustajana. Ei Pihlajalinnan Oulun yksikön toimitusjohtajana. Toki ymmärrettävää, ettei Moilanen, niin kuin ei kukaan työssä käyvä, voi täysin irrottautua työminästään vapaa-aikanaan. Politiikkaan kuitenkin kuuluu vahvat ilmaisut , enemmän kuin työelämään. Politiikassa voimasanojen käytöllä on kysymys tehokeinosta, saadaan huomiota asialle. Tätäkään ei taidettu Pihlajalinnassa ottaa huomioon.</p><p>Mitä tapahtuma kertoo Suomen hallitukselle &quot;järkevästä&quot; irtisanomismenettelystä? Sitäkö mitä halllitus on pitkään vakuutellut, että mielivalta ei jatkossakaan mahdollista irtisanomisia pienyrityksissä, poltiikka, ay-toiminta yms. ei ole laillinen irtisanomisperuste irtisanomiskynnyksen madaltamisesta huolimatta. Silloin kun hallituksen valmistelema uusi &nbsp;lainsäädäntö tulee voimaan. Sitä mitä isot edellä, sitä pienet perässä!</p><p>Mihin tämä maailma menee jos ja kun näin herkkähipiäisiksi ruvetaan? Unohdettiinko Moilasen kohdalla &rdquo;Joka Teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä.&rdquo; Vaikuttaa, että synnittömiä löytyy. Vaikkei meistä kukaan taida olla synnitön. Enkä minä myöskään kepulainen. Mutta sehän ei estä puolustamasta kepulaista ja oikeudenmukaisuutta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oulun kaupunginvaltuustossa käytiin maanantai-iltana keskustelua kaupungin puhtaanapidosta kun keskustapoliitikko Riikka Moilanen käytti kohtalokasta sanaa ”ihmisroska”. 

Jokainen tietää, että roskaamista kaupungissa aiheuttavat eniten ns. laitapuolen kulkijat, asunnottomat ja alkoholistit, ne joista Moilanen käytti tuota kohtalokasta sanaa ihmisroska. 

Olisiko ihmisroskaa voitu tulkita toisellakin tavalla? Tulkittu ihmiseksi, joka roskaa paljon. Eikä, että alkoholistit ja asunnottomat ovat yhteiskunnan roskia. Ymmärrät varmasti eron.  Kysyikö kukaan kumpaa Moilanen tarkkaan ottaen tarkoitti? Olisiko hyvällä tahdolla Moilasen puhe voitu tulkita suopeammin?

Kerrotun perusteella Moilanen pyysi jo valtuuston kokouksessa kahdesti anteeksi sanomaansa.  Huomion arvoista on, että anteeksipyyntö ei tullut seuraavana päivänä vaan heti samassa kokouksessa. Ja ilman sosiaalisen median painetta! 

Jokainen tajuaa, että kysymys Moilasen kohdalla ei ollut vain yhdestä sanasta. Kysymys oli politiikasta, väärästä puolueesta. Minkä tahansa muun puolueen edustajan sanomana termi olisi todennäköisesti  ”hyväksytty” tai ainakin annettu anteeksi.  Seuraukset olisivat olleet vähemmän kohtalokkaat.  Nyt ”rangaistus”, työpaikan menetys, oli kohtuuton. 

Pihlajalinna olisi voinut todeta, että henkilö edusti puhuessaan puoluetta, ei Pihlajalinnaa.  Pihlajalinna otti tiukimman mahdollisen kannan pelätessään somekohun aiheuttamaa asiakaspakoa. Eihän tässä muusta voi olla kysymys. Somepelolle ei riittänyt pikkurilli, se vei koko käden!

Ottiko Pihlajalinna huomioon, että sen äkkijyrkkä toiminta voi myös aiheuttaa asiakaspakoa.  Kumpi ompi pahempi? On ymmärrettävää, että jotkut katsovat Pihlajalinnan ylireakoineen. Eivät voi ymmärtää miksi puhtaanapidosta keskusteltaessa roska-sanan käyttö oli NOIN väärin. 

Ryvettyikö Pihlajalinna potkut antamalla enemmän kuin ilman. Sitä voi jokainen arvioida tykönänsä. Omakohtainen arvioni on, että ryvettyi. Ryvetykseen liittyi nyt kahdenlaista dramatiikkaa. Ihmisroska sanavalinta valtuustossa ja lisäksi potkut. Eikö kaksi ole enemmän kuin yksi? 

Pihlajalinna näytti unohtaneen potkut antaessaan täysin, että Moilanen esiintyi valtuustossa keskustan edustajana. Ei Pihlajalinnan Oulun yksikön toimitusjohtajana. Toki ymmärrettävää, ettei Moilanen, niin kuin ei kukaan työssä käyvä, voi täysin irrottautua työminästään vapaa-aikanaan. Politiikkaan kuitenkin kuuluu vahvat ilmaisut , enemmän kuin työelämään. Politiikassa voimasanojen käytöllä on kysymys tehokeinosta, saadaan huomiota asialle. Tätäkään ei taidettu Pihlajalinnassa ottaa huomioon.

Mitä tapahtuma kertoo Suomen hallitukselle "järkevästä" irtisanomismenettelystä? Sitäkö mitä halllitus on pitkään vakuutellut, että mielivalta ei jatkossakaan mahdollista irtisanomisia pienyrityksissä, poltiikka, ay-toiminta yms. ei ole laillinen irtisanomisperuste irtisanomiskynnyksen madaltamisesta huolimatta. Silloin kun hallituksen valmistelema uusi  lainsäädäntö tulee voimaan. Sitä mitä isot edellä, sitä pienet perässä!

Mihin tämä maailma menee jos ja kun näin herkkähipiäisiksi ruvetaan? Unohdettiinko Moilasen kohdalla ”Joka Teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä.” Vaikuttaa, että synnittömiä löytyy. Vaikkei meistä kukaan taida olla synnitön. Enkä minä myöskään kepulainen. Mutta sehän ei estä puolustamasta kepulaista ja oikeudenmukaisuutta.

]]>
93 http://elisacichoracki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260859-pihlajalinnalta-karkasi-mopo-somepelko-vei-koko-kaden#comments Iritsanomissuoja Irtisanominen Pihlajalinna Politiikka Wed, 12 Sep 2018 06:53:05 +0000 Elisa Cichoracki http://elisacichoracki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260859-pihlajalinnalta-karkasi-mopo-somepelko-vei-koko-kaden
Pihlajalinnalta karkasi mopo, somepelko vei koko käden http://elisacichoracki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260858-pihlajalinnalta-karkasi-mopo-somepelko-vei-koko-kaden <p>Oulun kaupunginvaltuustossa käytiin maanantai-iltana keskustelua kaupungin puhtaanapidosta kun keskustapoliitikko Riikka Moilanen käytti kohtalokasta sanaa &rdquo;ihmisroska&rdquo;.&nbsp;</p><p>Jokainen tietää, että roskaamista kaupungissa aiheuttavat eniten ns. laitapuolen kulkijat, asunnottomat ja alkoholistit, ne joista Moilanen käytti tuota kohtalokasta sanaa ihmisroska.&nbsp;</p><p>Olisiko ihmisroskaa voitu tulkita toisellakin tavalla? Tulkittu ihmiseksi, joka roskaa paljon. Eikä, että alkoholistit ja asunnottomat ovat yhteiskunnan roskia. Ymmärrät varmasti eron.&nbsp;&nbsp;Kysyikö kukaan kumpaa Moilanen tarkkaan ottaen tarkoitti? Olisiko hyvällä tahdolla Moilasen puhe voitu tulkita suopeammin?</p><p>Kerrotun perusteella Moilanen pyysi jo valtuuston kokouksessa kahdesti anteeksi sanomaansa.&nbsp;&nbsp;Huomion arvoista on, että anteeksipyyntö ei tullut seuraavana päivänä vaan heti samassa kokouksessa. Ja ilman sosiaalisen median painetta!&nbsp;</p><p>Jokainen tajuaa, että kysymys Moilasen kohdalla ei ollut vain yhdestä sanasta. Kysymys oli politiikasta, väärästä puolueesta. Minkä tahansa muun puolueen edustajan sanomana termi olisi todennäköisesti &nbsp;&rdquo;hyväksytty&rdquo; tai ainakin annettu anteeksi.&nbsp;&nbsp;Seuraukset olisivat olleet vähemmän kohtalokkaat.&nbsp;&nbsp;Nyt &rdquo;rangaistus&rdquo;, työpaikan menetys, oli kohtuuton.&nbsp;</p><p>Pihlajalinna olisi voinut todeta, että henkilö edusti puhuessaan puoluetta, ei Pihlajalinnaa.&nbsp;&nbsp;Pihlajalinna otti tiukimman mahdollisen kannan pelätessään somekohun aiheuttamaa asiakaspakoa. Eihän tässä muusta voi olla kysymys. Somepelolle ei riittänyt pikkurilli, se vei koko käden!</p><p>Ottiko Pihlajalinna huomioon, että sen äkkijyrkkä toiminta voi myös aiheuttaa asiakaspakoa.&nbsp;&nbsp;Kumpi ompi pahempi? On ymmärrettävää, että jotkut katsovat Pihlajalinnan ylireakoineen.&nbsp;Eivät voi ymmärtää miksi puhtaanapidosta keskusteltaessa roska-sanan käyttö oli NOIN väärin.&nbsp;</p><p>Ryvettyikö Pihlajalinna potkut antamalla enemmän kuin ilman. Sitä voi jokainen arvioida tykönänsä. Omakohtainen arvioni on, että ryvettyi. Ryvetykseen liittyi nyt kahdenlaista dramatiikkaa. Roskaihmiset sanavalinta valtuustossa ja lisäksi potkut. Eikö kaksi ole enemmän kuin yksi?&nbsp;</p><p>Pihlajalinna näytti unohtaneen potkut antaessaan täysin, että Moilanen esiintyi valtuustossa keskustan edustajana. Ei Pihlajalinnan Oulun yksikön toimitusjohtajana. Toki ymmärrettävää, ettei Moilanen, niin kuin ei kukaan työssä käyvä, voi täysin irrottautua työminästään vapaa-aikanaan. Politiikkaan kuitenkin kuuluu vahvat ilmaisut , enemmän kuin työelämään. Politiikassa voimasanojen käytöllä on kysymys tehokeinosta, saadaan huomiota asialle. Tätäkään ei taidettu Pihlajalinnassa ottaa huomioon.</p><p>Mitä tapahtuma kertoo Suomen hallitukselle &quot;järkevästä&quot; irtisanomismenettelystä? Sitäkö mitä halllitus on pitkään vakuutellut, että mielivalta ei jatkossakaan mahdollista irtisanomisia pienyrityksissä, poltiikka, ay-toiminta yms. ei ole laillinen irtisanomisperuste irtisanomiskynnyksen madaltamisesta huolimatta. Silloin kun hallituksen valmistelema uusi &nbsp;lainsäädäntö tulee voimaan. Sitä mitä isot edellä, sitä pienet perässä!</p><p>Mihin tämä maailma menee jos ja kun näin herkkähipiäisiksi ruvetaan? Unohdettiinko Moilasen kohdalla raamatun sanonta &rdquo;Joka Teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä.&rdquo; Vaikuttaa, että Pihlajalinnan yrittää olla synnitön, olematta sitä. Eihän meistä kukaan ole. Enkä minä myöskään kepulainen. Mutta sehän ei estä puolustamasta kepulaista ja oikeudenmukaisuutta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oulun kaupunginvaltuustossa käytiin maanantai-iltana keskustelua kaupungin puhtaanapidosta kun keskustapoliitikko Riikka Moilanen käytti kohtalokasta sanaa ”ihmisroska”. 

Jokainen tietää, että roskaamista kaupungissa aiheuttavat eniten ns. laitapuolen kulkijat, asunnottomat ja alkoholistit, ne joista Moilanen käytti tuota kohtalokasta sanaa ihmisroska. 

Olisiko ihmisroskaa voitu tulkita toisellakin tavalla? Tulkittu ihmiseksi, joka roskaa paljon. Eikä, että alkoholistit ja asunnottomat ovat yhteiskunnan roskia. Ymmärrät varmasti eron.  Kysyikö kukaan kumpaa Moilanen tarkkaan ottaen tarkoitti? Olisiko hyvällä tahdolla Moilasen puhe voitu tulkita suopeammin?

Kerrotun perusteella Moilanen pyysi jo valtuuston kokouksessa kahdesti anteeksi sanomaansa.  Huomion arvoista on, että anteeksipyyntö ei tullut seuraavana päivänä vaan heti samassa kokouksessa. Ja ilman sosiaalisen median painetta! 

Jokainen tajuaa, että kysymys Moilasen kohdalla ei ollut vain yhdestä sanasta. Kysymys oli politiikasta, väärästä puolueesta. Minkä tahansa muun puolueen edustajan sanomana termi olisi todennäköisesti  ”hyväksytty” tai ainakin annettu anteeksi.  Seuraukset olisivat olleet vähemmän kohtalokkaat.  Nyt ”rangaistus”, työpaikan menetys, oli kohtuuton. 

Pihlajalinna olisi voinut todeta, että henkilö edusti puhuessaan puoluetta, ei Pihlajalinnaa.  Pihlajalinna otti tiukimman mahdollisen kannan pelätessään somekohun aiheuttamaa asiakaspakoa. Eihän tässä muusta voi olla kysymys. Somepelolle ei riittänyt pikkurilli, se vei koko käden!

Ottiko Pihlajalinna huomioon, että sen äkkijyrkkä toiminta voi myös aiheuttaa asiakaspakoa.  Kumpi ompi pahempi? On ymmärrettävää, että jotkut katsovat Pihlajalinnan ylireakoineen. Eivät voi ymmärtää miksi puhtaanapidosta keskusteltaessa roska-sanan käyttö oli NOIN väärin. 

Ryvettyikö Pihlajalinna potkut antamalla enemmän kuin ilman. Sitä voi jokainen arvioida tykönänsä. Omakohtainen arvioni on, että ryvettyi. Ryvetykseen liittyi nyt kahdenlaista dramatiikkaa. Roskaihmiset sanavalinta valtuustossa ja lisäksi potkut. Eikö kaksi ole enemmän kuin yksi? 

Pihlajalinna näytti unohtaneen potkut antaessaan täysin, että Moilanen esiintyi valtuustossa keskustan edustajana. Ei Pihlajalinnan Oulun yksikön toimitusjohtajana. Toki ymmärrettävää, ettei Moilanen, niin kuin ei kukaan työssä käyvä, voi täysin irrottautua työminästään vapaa-aikanaan. Politiikkaan kuitenkin kuuluu vahvat ilmaisut , enemmän kuin työelämään. Politiikassa voimasanojen käytöllä on kysymys tehokeinosta, saadaan huomiota asialle. Tätäkään ei taidettu Pihlajalinnassa ottaa huomioon.

Mitä tapahtuma kertoo Suomen hallitukselle "järkevästä" irtisanomismenettelystä? Sitäkö mitä halllitus on pitkään vakuutellut, että mielivalta ei jatkossakaan mahdollista irtisanomisia pienyrityksissä, poltiikka, ay-toiminta yms. ei ole laillinen irtisanomisperuste irtisanomiskynnyksen madaltamisesta huolimatta. Silloin kun hallituksen valmistelema uusi  lainsäädäntö tulee voimaan. Sitä mitä isot edellä, sitä pienet perässä!

Mihin tämä maailma menee jos ja kun näin herkkähipiäisiksi ruvetaan? Unohdettiinko Moilasen kohdalla raamatun sanonta ”Joka Teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä.” Vaikuttaa, että Pihlajalinnan yrittää olla synnitön, olematta sitä. Eihän meistä kukaan ole. Enkä minä myöskään kepulainen. Mutta sehän ei estä puolustamasta kepulaista ja oikeudenmukaisuutta.

]]>
0 http://elisacichoracki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260858-pihlajalinnalta-karkasi-mopo-somepelko-vei-koko-kaden#comments Iritsanomissuoja Irtisanominen Pihlajalinna Politiikka Wed, 12 Sep 2018 06:53:03 +0000 Elisa Cichoracki http://elisacichoracki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260858-pihlajalinnalta-karkasi-mopo-somepelko-vei-koko-kaden
Pihlajalinnalta karkasi mopo, somepelko vei koko käden http://elisacichoracki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260857-pihlajalinnalta-karkasi-mopo-somepelko-vei-koko-kaden <p>Oulun kaupunginvaltuustossa käytiin maanantai-iltana keskustelua kaupungin puhtaanapidosta kun keskustapoliitikko Riikka Moilanen käytti kohtalokasta sanaa &rdquo;ihmisroska&rdquo;.&nbsp;</p><p>Jokainen tietää, että roskaamista kaupungissa aiheuttavat eniten ns. laitapuolen kulkijat, asunnottomat ja alkoholistit, ne joista Moilanen käytti tuota kohtalokasta sanaa ihmisroska.&nbsp;</p><p>Olisiko ihmisroskaa voitu tulkita toisellakin tavalla? Tulkittu ihmiseksi, joka roskaa paljon. Eikä, että alkoholistit ja asunnottomat ovat yhteiskunnan roskia. Ymmärrät varmasti eron.&nbsp;&nbsp;Kysyikö kukaan kumpaa Moilanen tarkkaan ottaen tarkoitti? Olisiko hyvällä tahdolla Moilasen puhe voitu tulkita suopeammin?</p><p>Kerrotun perusteella Moilanen pyysi jo valtuuston kokouksessa kahdesti anteeksi sanomaansa.&nbsp;&nbsp;Huomion arvoista on, että anteeksipyyntö ei tullut seuraavana päivänä vaan heti samassa kokouksessa. Ja ilman sosiaalisen median painetta!&nbsp;</p><p>Jokainen tajuaa, että kysymys Moilasen kohdalla ei ollut vain yhdestä sanasta. Kysymys oli politiikasta, väärästä puolueesta. Minkä tahansa muun puolueen edustajan sanomana termi olisi todennäköisesti &nbsp;&rdquo;hyväksytty&rdquo; tai ainakin annettu anteeksi.&nbsp;&nbsp;Seuraukset olisivat olleet vähemmän kohtalokkaat.&nbsp;&nbsp;Nyt &rdquo;rangaistus&rdquo;, työpaikan menetys, oli kohtuuton.&nbsp;</p><p>Pihlajalinna olisi voinut todeta, että henkilö edusti puhuessaan puoluetta, ei Pihlajalinnaa.&nbsp;&nbsp;Pihlajalinna otti tiukimman mahdollisen kannan pelätessään somekohun aiheuttamaa asiakaspakoa. Eihän tässä muusta voi olla kysymys. Somepelolle ei riittänyt pikkurilli, se vei koko käden!</p><p>Ottiko Pihlajalinna huomioon, että sen äkkijyrkkä toiminta voi myös aiheuttaa asiakaspakoa.&nbsp;&nbsp;Kumpi ompi pahempi? On ymmärrettävää, että jotkut katsovat Pihlajalinnan ylireakoineen.&nbsp;Eivät voi ymmärtää miksi puhtaanapidosta keskusteltaessa roska-sanan käyttö oli NOIN väärin.&nbsp;</p><p>Ryvettyikö Pihlajalinna potkut antamalla enemmän kuin ilman. Sitä voi jokainen arvioida tykönänsä. Omakohtainen arvioni on, että ryvettyi. Ryvetykseen liittyi nyt kahdenlaista dramatiikkaa. Roskaihmiset sanavalinta valtuustossa ja lisäksi potkut. Eikö kaksi ole enemmän kuin yksi?&nbsp;</p><p>Pihlajalinna näytti unohtaneen potkut antaessaan täysin, että Moilanen esiintyi valtuustossa keskustan edustajana. Ei Pihlajalinnan Oulun yksikön toimitusjohtajana. Toki ymmärrettävää, ettei Moilanen, niin kuin ei kukaan työssä käyvä, voi täysin irrottautua työminästään vapaa-aikanaan. Politiikkaan kuitenkin kuuluu vahvat ilmaisut , enemmän kuin työelämään. Politiikassa voimasanojen käytöllä on kysymys tehokeinosta, saadaan huomiota asialle. Tätäkään ei taidettu Pihlajalinnassa ottaa huomioon.</p><p>Mitä tapahtuma kertoo Suomen hallitukselle &quot;järkevästä&quot; irtisanomismenettelystä? Sitäkö mitä halllitus on pitkään vakuutellut, että mielivalta ei jatkossakaan mahdollista irtisanomisia pienyrityksissä, poltiikka, ay-toiminta yms. ei ole laillinen irtisanomisperuste irtisanomiskynnyksen madaltamisesta huolimatta. Silloin kun hallituksen valmistelema uusi &nbsp;lainsäädäntö tulee voimaan. Sitä mitä isot edellä, sitä pienet perässä!</p><p>Mihin tämä maailma menee jos ja kun näin herkkähipiäisiksi ruvetaan? Unohdettiinko Moilasen kohdalla raamatun sanonta &rdquo;Joka Teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä.&rdquo; Vaikuttaa, että Pihlajalinnan yrittää olla synnitön, olematta sitä. Eihän meistä kukaan ole. Enkä minä myöskään kepulainen. Mutta sehän ei estä puolustamasta kepulaista ja oikeudenmukaisuutta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oulun kaupunginvaltuustossa käytiin maanantai-iltana keskustelua kaupungin puhtaanapidosta kun keskustapoliitikko Riikka Moilanen käytti kohtalokasta sanaa ”ihmisroska”. 

Jokainen tietää, että roskaamista kaupungissa aiheuttavat eniten ns. laitapuolen kulkijat, asunnottomat ja alkoholistit, ne joista Moilanen käytti tuota kohtalokasta sanaa ihmisroska. 

Olisiko ihmisroskaa voitu tulkita toisellakin tavalla? Tulkittu ihmiseksi, joka roskaa paljon. Eikä, että alkoholistit ja asunnottomat ovat yhteiskunnan roskia. Ymmärrät varmasti eron.  Kysyikö kukaan kumpaa Moilanen tarkkaan ottaen tarkoitti? Olisiko hyvällä tahdolla Moilasen puhe voitu tulkita suopeammin?

Kerrotun perusteella Moilanen pyysi jo valtuuston kokouksessa kahdesti anteeksi sanomaansa.  Huomion arvoista on, että anteeksipyyntö ei tullut seuraavana päivänä vaan heti samassa kokouksessa. Ja ilman sosiaalisen median painetta! 

Jokainen tajuaa, että kysymys Moilasen kohdalla ei ollut vain yhdestä sanasta. Kysymys oli politiikasta, väärästä puolueesta. Minkä tahansa muun puolueen edustajan sanomana termi olisi todennäköisesti  ”hyväksytty” tai ainakin annettu anteeksi.  Seuraukset olisivat olleet vähemmän kohtalokkaat.  Nyt ”rangaistus”, työpaikan menetys, oli kohtuuton. 

Pihlajalinna olisi voinut todeta, että henkilö edusti puhuessaan puoluetta, ei Pihlajalinnaa.  Pihlajalinna otti tiukimman mahdollisen kannan pelätessään somekohun aiheuttamaa asiakaspakoa. Eihän tässä muusta voi olla kysymys. Somepelolle ei riittänyt pikkurilli, se vei koko käden!

Ottiko Pihlajalinna huomioon, että sen äkkijyrkkä toiminta voi myös aiheuttaa asiakaspakoa.  Kumpi ompi pahempi? On ymmärrettävää, että jotkut katsovat Pihlajalinnan ylireakoineen. Eivät voi ymmärtää miksi puhtaanapidosta keskusteltaessa roska-sanan käyttö oli NOIN väärin. 

Ryvettyikö Pihlajalinna potkut antamalla enemmän kuin ilman. Sitä voi jokainen arvioida tykönänsä. Omakohtainen arvioni on, että ryvettyi. Ryvetykseen liittyi nyt kahdenlaista dramatiikkaa. Roskaihmiset sanavalinta valtuustossa ja lisäksi potkut. Eikö kaksi ole enemmän kuin yksi? 

Pihlajalinna näytti unohtaneen potkut antaessaan täysin, että Moilanen esiintyi valtuustossa keskustan edustajana. Ei Pihlajalinnan Oulun yksikön toimitusjohtajana. Toki ymmärrettävää, ettei Moilanen, niin kuin ei kukaan työssä käyvä, voi täysin irrottautua työminästään vapaa-aikanaan. Politiikkaan kuitenkin kuuluu vahvat ilmaisut , enemmän kuin työelämään. Politiikassa voimasanojen käytöllä on kysymys tehokeinosta, saadaan huomiota asialle. Tätäkään ei taidettu Pihlajalinnassa ottaa huomioon.

Mitä tapahtuma kertoo Suomen hallitukselle "järkevästä" irtisanomismenettelystä? Sitäkö mitä halllitus on pitkään vakuutellut, että mielivalta ei jatkossakaan mahdollista irtisanomisia pienyrityksissä, poltiikka, ay-toiminta yms. ei ole laillinen irtisanomisperuste irtisanomiskynnyksen madaltamisesta huolimatta. Silloin kun hallituksen valmistelema uusi  lainsäädäntö tulee voimaan. Sitä mitä isot edellä, sitä pienet perässä!

Mihin tämä maailma menee jos ja kun näin herkkähipiäisiksi ruvetaan? Unohdettiinko Moilasen kohdalla raamatun sanonta ”Joka Teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä.” Vaikuttaa, että Pihlajalinnan yrittää olla synnitön, olematta sitä. Eihän meistä kukaan ole. Enkä minä myöskään kepulainen. Mutta sehän ei estä puolustamasta kepulaista ja oikeudenmukaisuutta.

]]>
0 http://elisacichoracki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260857-pihlajalinnalta-karkasi-mopo-somepelko-vei-koko-kaden#comments Iritsanomissuoja Irtisanominen Pihlajalinna Politiikka Wed, 12 Sep 2018 06:53:01 +0000 Elisa Cichoracki http://elisacichoracki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260857-pihlajalinnalta-karkasi-mopo-somepelko-vei-koko-kaden
Pihlajalinnalta karkasi mopo, somepelko vei koko käden http://elisacichoracki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260844-pihlajalinnalta-karkasi-mopo-somepelko-vei-koko-kaden <p>&nbsp;</p><p>Oulun kaupunginvaltuustossa käytiin maanantai-iltana keskustelua kaupungin puhtaanapidosta kun keskustapoliitikko Riikka Moilanen käytti kohtalokasta sanaa &rdquo;ihmisroska&rdquo;.&nbsp;</p><p>Jokainen tietää, että roskaamista kaupungissa aiheuttavat eniten ns. laitapuolen kulkijat, asunnottomat ja alkoholistit, ne joista Moilanen käytti tuota kohtalokasta sanaa ihmisroska.&nbsp;</p><p>Olisiko ihmisroskaa voitu tulkita toisellakin tavalla? Tulkittu ihmiseksi, joka roskaa paljon. Eikä, että alkoholistit ja asunnottomat ovat yhteiskunnan roskia. Ymmärrät varmasti eron.&nbsp;&nbsp;Kysyikö kukaan kumpaa Moilanen tarkkaan ottaen tarkoitti? Olisiko hyvällä tahdolla Moilasen puhe voitu tulkita suopeammin?</p><p>Kerrotun perusteella Moilanen pyysi jo valtuuston kokouksessa kahdesti anteeksi sanomaansa.&nbsp;&nbsp;Huomion arvoista on, että anteeksipyyntö ei tullut seuraavana päivänä vaan heti samassa kokouksessa. Ja ilman sosiaalisen median painetta!&nbsp;</p><p>Jokainen tajuaa, että kysymys Moilasen kohdalla ei ollut vain yhdestä sanasta. Kysymys oli politiikasta, väärästä puolueesta. Minkä tahansa muun puolueen edustajan sanomana termi olisi todennäköisesti &nbsp;&rdquo;hyväksytty&rdquo; tai ainakin annettu anteeksi.&nbsp;&nbsp;Seuraukset olisivat olleet vähemmän kohtalokkaat.&nbsp;&nbsp;Nyt &rdquo;rangaistus&rdquo;, työpaikan menetys, oli kohtuuton.&nbsp;</p><p>Pihlajalinna olisi voinut todeta, että henkilö edusti puhuessaan puoluetta, ei Pihlajalinnaa.&nbsp;&nbsp;Pihlajalinna otti tiukimman mahdollisen kannan pelätessään somekohun aiheuttamaa asiakaspakoa. Eihän tässä muusta voi olla kysymys. Somepelolle ei riittänyt pikkurilli, se vei koko käden!</p><p>Ottiko Pihlajalinna huomioon, että sen äkkijyrkkä toiminta voi myös aiheuttaa asiakaspakoa.&nbsp;&nbsp;Kumpi ompi pahempi? On ymmärrettävää, että jotkut katsovat Pihlajalinnan ylireakoineen.&nbsp;Eivät voi ymmärtää miksi puhtaanapidosta keskusteltaessa roska-sanan käyttö oli NOIN väärin.&nbsp;</p><p>Ryvettyikö Pihlajalinna potkut antamalla enemmän kuin ilman. Sitä voi jokainen arvioida tykönänsä. Omakohtainen arvioni on, että ryvettyi. Ryvetykseen liittyi nyt kahdenlaista dramatiikkaa. Roskaihmiset sanavalinta valtuustossa ja lisäksi potkut. Eikö kaksi ole enemmän kuin yksi?&nbsp;</p><p>Pihlajalinna näytti unohtaneen potkut antaessaan täysin, että Moilanen esiintyi valtuustossa keskustan edustajana. Ei Pihlajalinnan Oulun yksikön toimitusjohtajana. Toki ymmärrettävää, ettei Moilanen, niin kuin ei kukaan työssä käyvä, voi täysin irrottautua työminästään vapaa-aikanaan. Politiikkaan kuitenkin kuuluu vahvat ilmaisut , enemmän kuin työelämään. Politiikassa voimasanojen käytöllä on kysymys tehokeinosta, saadaan huomiota asialle. Tätäkään ei taidettu Pihlajalinnassa ottaa huomioon.</p><p>Mitä tapahtuma kertoo Suomen hallitukselle &quot;järkevästä&quot; irtisanomismenettelystä? Sitäkö mitä halllitus on pitkään vakuutellut, että mielivalta ei jatkossakaan mahdollista irtisanomisia pienyrityksissä, poltiikka, ay-toiminta yms. ei ole laillinen irtisanomisperuste irtisanomiskynnyksen madaltamisesta huolimatta. Silloin kun hallituksen valmistelema uusi &nbsp;lainsäädäntö tulee voimaan. Sitä mitä isot edellä, sitä pienet perässä!</p><p>Mihin tämä maailma menee jos ja kun näin herkkähipiäisiksi ruvetaan? Unohdettiinko Moilasen kohdalla raamatun sanonta &rdquo;Joka Teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä.&rdquo; Vaikuttaa, että Pihlajalinnan yrittää olla synnitön, olematta sitä. Eihän meistä kukaan ole. Enkä minä myöskään kepulainen. Mutta sehän ei estä puolustamasta kepulaista ja oikeudenmukaisuutta.</p>  

Oulun kaupunginvaltuustossa käytiin maanantai-iltana keskustelua kaupungin puhtaanapidosta kun keskustapoliitikko Riikka Moilanen käytti kohtalokasta sanaa ”ihmisroska”. 

Jokainen tietää, että roskaamista kaupungissa aiheuttavat eniten ns. laitapuolen kulkijat, asunnottomat ja alkoholistit, ne joista Moilanen käytti tuota kohtalokasta sanaa ihmisroska. 

Olisiko ihmisroskaa voitu tulkita toisellakin tavalla? Tulkittu ihmiseksi, joka roskaa paljon. Eikä, että alkoholistit ja asunnottomat ovat yhteiskunnan roskia. Ymmärrät varmasti eron.  Kysyikö kukaan kumpaa Moilanen tarkkaan ottaen tarkoitti? Olisiko hyvällä tahdolla Moilasen puhe voitu tulkita suopeammin?

Kerrotun perusteella Moilanen pyysi jo valtuuston kokouksessa kahdesti anteeksi sanomaansa.  Huomion arvoista on, että anteeksipyyntö ei tullut seuraavana päivänä vaan heti samassa kokouksessa. Ja ilman sosiaalisen median painetta! 

Jokainen tajuaa, että kysymys Moilasen kohdalla ei ollut vain yhdestä sanasta. Kysymys oli politiikasta, väärästä puolueesta. Minkä tahansa muun puolueen edustajan sanomana termi olisi todennäköisesti  ”hyväksytty” tai ainakin annettu anteeksi.  Seuraukset olisivat olleet vähemmän kohtalokkaat.  Nyt ”rangaistus”, työpaikan menetys, oli kohtuuton. 

Pihlajalinna olisi voinut todeta, että henkilö edusti puhuessaan puoluetta, ei Pihlajalinnaa.  Pihlajalinna otti tiukimman mahdollisen kannan pelätessään somekohun aiheuttamaa asiakaspakoa. Eihän tässä muusta voi olla kysymys. Somepelolle ei riittänyt pikkurilli, se vei koko käden!

Ottiko Pihlajalinna huomioon, että sen äkkijyrkkä toiminta voi myös aiheuttaa asiakaspakoa.  Kumpi ompi pahempi? On ymmärrettävää, että jotkut katsovat Pihlajalinnan ylireakoineen. Eivät voi ymmärtää miksi puhtaanapidosta keskusteltaessa roska-sanan käyttö oli NOIN väärin. 

Ryvettyikö Pihlajalinna potkut antamalla enemmän kuin ilman. Sitä voi jokainen arvioida tykönänsä. Omakohtainen arvioni on, että ryvettyi. Ryvetykseen liittyi nyt kahdenlaista dramatiikkaa. Roskaihmiset sanavalinta valtuustossa ja lisäksi potkut. Eikö kaksi ole enemmän kuin yksi? 

Pihlajalinna näytti unohtaneen potkut antaessaan täysin, että Moilanen esiintyi valtuustossa keskustan edustajana. Ei Pihlajalinnan Oulun yksikön toimitusjohtajana. Toki ymmärrettävää, ettei Moilanen, niin kuin ei kukaan työssä käyvä, voi täysin irrottautua työminästään vapaa-aikanaan. Politiikkaan kuitenkin kuuluu vahvat ilmaisut , enemmän kuin työelämään. Politiikassa voimasanojen käytöllä on kysymys tehokeinosta, saadaan huomiota asialle. Tätäkään ei taidettu Pihlajalinnassa ottaa huomioon.

Mitä tapahtuma kertoo Suomen hallitukselle "järkevästä" irtisanomismenettelystä? Sitäkö mitä halllitus on pitkään vakuutellut, että mielivalta ei jatkossakaan mahdollista irtisanomisia pienyrityksissä, poltiikka, ay-toiminta yms. ei ole laillinen irtisanomisperuste irtisanomiskynnyksen madaltamisesta huolimatta. Silloin kun hallituksen valmistelema uusi  lainsäädäntö tulee voimaan. Sitä mitä isot edellä, sitä pienet perässä!

Mihin tämä maailma menee jos ja kun näin herkkähipiäisiksi ruvetaan? Unohdettiinko Moilasen kohdalla raamatun sanonta ”Joka Teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä.” Vaikuttaa, että Pihlajalinnan yrittää olla synnitön, olematta sitä. Eihän meistä kukaan ole. Enkä minä myöskään kepulainen. Mutta sehän ei estä puolustamasta kepulaista ja oikeudenmukaisuutta.

]]>
9 http://elisacichoracki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260844-pihlajalinnalta-karkasi-mopo-somepelko-vei-koko-kaden#comments Irtisanominen Keskusta Moilanen Pihlajalinna Politiikka Wed, 12 Sep 2018 05:00:00 +0000 Elisa Cichoracki http://elisacichoracki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260844-pihlajalinnalta-karkasi-mopo-somepelko-vei-koko-kaden
MTK ja keskusta pettää aina – kriisitukea ohjataankin lähinnä vain etelään http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260814-mtk-ja-keskusta-pettaa-aina-kriisitukea-ohjataankin-lahinna-vain-etelaan <p>Tukineuvotteluissa tuottajia edustava MTK ja ilmeisesti päähallituspuolue keskusta ovat vastoin budjettineuvottelujen julkituloa ohjaamassa 30 miljoonan euron kriisituen pääosin etelän viljalle.</p><p>Ministeri <strong>Jari Leppä</strong> totesi vielä elokuussa, että &rdquo;maatalouden kannattavuustilanne on jatkunut pitkään vaikeana. Nopeilla toimilla pyritään auttamaan tiloja akuutissa maksuvalmiustilanteessa. C-tukialueella Keski- ja Pohjois-Suomessa kansallinen kriisituki on tarkoitus maksaa käytössä olevien kotieläintukien korotuksena. AB-alueella Etelä-Suomessa kriisituen toimeenpano valmistellaan mahdollisimman nopeasti uutena kansallisena tukijärjestelmänä.&rdquo;</p><p>Ministeriön pohjaesityksessä oli alun perin tuen jakaminen tasan etelän ja pohjoisen välillä 15 miljoonaa euroa molemmille. MTK:sta saamieni sisäisten sähköpostien mukaan 30 miljoonan tuesta on kuitenkin löydetty sopu, että lähes puolta Suomen maatalouden tuotannon arvosta edustava pohjoisen maito- ja nautatalous saavat vain 5 miljoonaa euroa. 20 miljoonaa euroa ohjataan Etelä-Suomen kasveille. Esityksen takana oli erityisesti MTK. Puheenjohtaja Marttilahan esitti ensin tuen maksamista 15 euron hehtaaritasoisena kaikille Suomen hehtaareille ja tämän kaaduttua tuki halutaan ohjata etelän kasveille. Tasatukijaosta ei olisi kenellekään ollut mitään hyötyä.</p><p>En voi hyväksyä, että Venäjä-pakoitteista eniten kärsinyt maito- ja muu kotieläintalous jätetään nimenomaan MTK:n toimesta mopen osille. Herää kysymys, että oliko esityksen takana MTK:n puheenjohtajapeli ja MTK:ssa vaikuttavien keskustalaisten etelä-suomalaisten kansanedustajien henkilökohtaiset vaali-intressit.</p><p>Vuoden 2017 kesä oli sateineen niin paha esimerkiksi Oulun läänissä ja Lapissa, että rehupaaleja kuskattiin jopa 600 kilometrin päästä. Nyt kun tilanne oli toisinpäin, niin vasta etelän kuivuus avasi päättäjien silmiä, mutta pohjoisen viljelijät jätettiin kuseen laskujensa kanssa. Onko niin, että keskustan ohella myös MTK pettää aina?</p><p>Kansalaispuolue ei tällaista menoa hyväksyä. &rsquo;Rötösherrat&rsquo; on laitettava kuriin myös etujärjestössä.</p><p><strong>Sami Kilpeläinen<br />Kansalaispuolueen puheenjohtaja</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tukineuvotteluissa tuottajia edustava MTK ja ilmeisesti päähallituspuolue keskusta ovat vastoin budjettineuvottelujen julkituloa ohjaamassa 30 miljoonan euron kriisituen pääosin etelän viljalle.

Ministeri Jari Leppä totesi vielä elokuussa, että ”maatalouden kannattavuustilanne on jatkunut pitkään vaikeana. Nopeilla toimilla pyritään auttamaan tiloja akuutissa maksuvalmiustilanteessa. C-tukialueella Keski- ja Pohjois-Suomessa kansallinen kriisituki on tarkoitus maksaa käytössä olevien kotieläintukien korotuksena. AB-alueella Etelä-Suomessa kriisituen toimeenpano valmistellaan mahdollisimman nopeasti uutena kansallisena tukijärjestelmänä.”

Ministeriön pohjaesityksessä oli alun perin tuen jakaminen tasan etelän ja pohjoisen välillä 15 miljoonaa euroa molemmille. MTK:sta saamieni sisäisten sähköpostien mukaan 30 miljoonan tuesta on kuitenkin löydetty sopu, että lähes puolta Suomen maatalouden tuotannon arvosta edustava pohjoisen maito- ja nautatalous saavat vain 5 miljoonaa euroa. 20 miljoonaa euroa ohjataan Etelä-Suomen kasveille. Esityksen takana oli erityisesti MTK. Puheenjohtaja Marttilahan esitti ensin tuen maksamista 15 euron hehtaaritasoisena kaikille Suomen hehtaareille ja tämän kaaduttua tuki halutaan ohjata etelän kasveille. Tasatukijaosta ei olisi kenellekään ollut mitään hyötyä.

En voi hyväksyä, että Venäjä-pakoitteista eniten kärsinyt maito- ja muu kotieläintalous jätetään nimenomaan MTK:n toimesta mopen osille. Herää kysymys, että oliko esityksen takana MTK:n puheenjohtajapeli ja MTK:ssa vaikuttavien keskustalaisten etelä-suomalaisten kansanedustajien henkilökohtaiset vaali-intressit.

Vuoden 2017 kesä oli sateineen niin paha esimerkiksi Oulun läänissä ja Lapissa, että rehupaaleja kuskattiin jopa 600 kilometrin päästä. Nyt kun tilanne oli toisinpäin, niin vasta etelän kuivuus avasi päättäjien silmiä, mutta pohjoisen viljelijät jätettiin kuseen laskujensa kanssa. Onko niin, että keskustan ohella myös MTK pettää aina?

Kansalaispuolue ei tällaista menoa hyväksyä. ’Rötösherrat’ on laitettava kuriin myös etujärjestössä.

Sami Kilpeläinen
Kansalaispuolueen puheenjohtaja

]]>
2 http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260814-mtk-ja-keskusta-pettaa-aina-kriisitukea-ohjataankin-lahinna-vain-etelaan#comments Keskusta maatalous MTK Politiikka Tue, 11 Sep 2018 10:24:12 +0000 Sami Kilpeläinen http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260814-mtk-ja-keskusta-pettaa-aina-kriisitukea-ohjataankin-lahinna-vain-etelaan