Kaunaherra Maailmanparannusta ilman stressiä

Keskusta

Miljonääri köyhän asialle?

Tämän päivän kuppilaringin porinoina sain kuunnella arvioita Keskustan puheenjohtajaehdokkaista. Keskustallahan on taito tehdä henkilövalinnoista draamaa, ja nyt on taas sellaista tarjolla. Nyt ei sentään valita samalla valtakunnan pääministeriä kuten edellisellä kerralla.

Konkarit Paavo Väyrynen ja Mauri Pekkarinen ovat herroja, joista tietää mitää saa jos jompi kumpi tulee valituksi. Siitä tuntui rinki olevan yhtä mieltä, jos kohta kotimaakunnan Väyrynen oli vahvemmilla. Soraääniäkin kuului, ja nuorennusleikkausta pidettiin aiheellisena.

En ole käytettävissä puheenjohtajaksi

Paljon onnellisemmin ei olisi voinut käydä. Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen ilmoitus halukkuudesta Suomen Keskusta rp:n puheenjohtajaksi vapautti minut siitä teoreettisesta ajatuksestakin, että pyrkisin kyseiseen tehtävään. Tämä oli minulle suunnaton helpotus.

Vaikka en ole Keskustan jäsen, enkä ole koskaan ollutkaan, niin olen aina ollut sitä mieltä että jokaisella puolueella pitää olla puheenjohtaja. Jos kukaan ei olisi ilmoittautunut, olisi voinut käydä niin, että minä vastuullisena kansalaisena olisin ilmoittanut olevani käytettävissä. Nyt ei tarvitse.

Poliitikon logiikka

Poliitikoilla on aivan oma omituinen logiikkansa. Viimeksi sitä on esitellyt Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini. Hän, joka on ollut neljätoista vuotta puolueensa puheenjohtaja ja jolla on linja.

Yhtenä päivänä hän sanoi kertovansa julkisuuteen oman äänestyskäyttäytymisensä toisen kierroksen vaali-iltana klo 20, jos sitä kysytään. Ei sitä tietoa kukaan tule sunnuntai-iltana Soinilta kyselemään. Tilanne on ohi.

Julkaise syötteitä