Kaunaherra Maailmanparannusta ilman stressiä

Sipilän hallitus ajoi kunnat ahdinkoon

Monesta asiasta on tullut Juha Sipilän hallitusta morkattua, ja aina vain tulee lisää sanomista. Viimeisimpänä on kuntien talouksista julkaistut tiedot , joiden mukaan kaksi kolmannesta kunnista teki viime vuonna negatiivisen tuloksen. Vaalikauden alkupuolella, kun vielä mentiin entisellä sapluunalla tilanne oli vielä jotenkin hallinnassa, mutta Sipilän hallituksen päätösten alkaessa vaikuttaa tuli vaalikauden viimeisestä vuodesta kunnille todella vaikea.

Entisenä - nyt jo vanhana -  prosessiukkona täytyy sanoa, että Sipilän prosessikaaviosta on kuntatalous jäänyt huomioimatta, tai sitten kuntatalouksien kyky venyä on arvioitu täysin poskelleen. Varsinkin pienempien kuntien taloudesta lakisääteisten menojen osuus voi olla lähellä sataa prosenttia, joten löysien pois huutelemiset ovat täysin vailla perusteita. Esimerkiksi kotikunnassani pelkästään sosiaali, terveys ja sivistystoimen osuus on kahdeksankymmenen prosentin tasoa. Lisäksi tulevat vielä muut lakisääteiset asiat jotka pitää hoitaa.

Valtionapujen leikkaukset ovat tietenkin vain yksi syy ongelmiin. Merkittävä tekijä talousongelmiin on monissa kunnissa suomalaisen rakentamisen häpeäpilkku, eli homehtuvien julkisten tilojen rakentaminen. Vaikuttaa melkein siltä, että kyseessä on rakennussunnittelijoiden, teollisuuden ja rakennusyritysten salaliitto nimenomaan julkisen rakentamisen osalta. Kun tehdään homehtuvia lyhyen elinkaaren rakennuksia, se tietää alalle bisnestä ja voittoja. Kouluja ja oppilaitoksia kun on pakko olla.

Oli miten oli, kuntataloudesta tuleva hallitus sai ratkaistavakseen yhden haasteen lisää entisten lisäksi. Nähtäväksi jää, että tehdäänkö kauden aikana hallitusohjelmaan poikkeuksia kuntatalouksien auttamiseksi. Kuntapuolueena itseään pitävälle keskustalle asiasta voi tulla ongelma, koska osinko- ja yritysverotuksen muutokset saattavat nousta esille osana rahoituskeinoja. Kunnallisveroprosentin korottaminen yleisesti 25 tienoille tai ylikin ei varmaan ole kovin houkutteleva vaihtoehto sekään.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6f6834fb-10fd-44c2-bde7-8e695aeb9a9a

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kuntatalouden ongelmiin on vain yksi kestävä ratkaisu: Kuntien lukumäärän tuntuva vähentäminen. Tähän ei tämäkään hallitus tule pystymään. Siitä pitävät Kepu ja RKP huolen.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Talouskurimuksessa elävien kuntien yhdistämisellä ei saada veronmaksajien kannalta kuin marginaalinen säästö hallintokuluihin ja palvelujen heikennyksiä. Tästä minulla on omakohtainen kokemus ajalta kun Vuolijoen kunta liitettiin Kajaaniin. Esimerkiksi pääosa terveyspalveluista vietiin Vuolijoelta yli neljänkymmenen kilometrin päähän. Työntekijöiden ja potilaiden päivittäinen autoralli lisääntyi reippaasti.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Säästöt eivät tietenkään ala välittömästi. Nykyinen asutuksen keskittyminen Etelä-Suomeen vaatii kuntaliitoksia. Väki vähenee ja harmaantuu Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Toisaalta olisi valtakunnallisesti merkittävää Espoon ja Vantaan liittäminen Helsinkiin.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen Vastaus kommenttiin #3

Kauniainen ökyilijöineen sopisi kyllä samaan pakettiin.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #12

Kauniaisten väkimäärä on alle kymmenen tuhatta. Joten sekin pitäisi elinkelvottomana liittää tulevaan Suur-Helsinkiin!

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Ei toimi. Mitä isompi kunta sitä isompi byråkratia ja se maksaa.
Ennen kuntaliitosbuumia selviteltiin koon vaikutusta yksikön toimintaan ja talouteen. Silloin pieni, ketterä ja jotenkin hallittavissa yksikkö oli tehokkain. Suuri ja kankea oli ja on kallein.
Suuruuden ihannointi on perusteetonta.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Muutama vuosi sitten kerrottiin Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelujen olevan hinnaltaan reippaasti yli maan keskiarvon, vaikka maaseudulla väestön ikärakenteen vuoksi niiden luulisi olevan kalliimpia.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Sipilän hallitus ei ajanut kuntia ahdinkoon kuten Pertti Väänänen sanoo meilä on liikaa kuntia 295 kuntaa virka naisineen ja herroineen. Kunnan koko pitäisi olla vähintään 20 tuhatta asukasta.

Toinen merkittävä asia on viime hallituskauden kärkihankkeen kaatuminen siis sote ja maakuntalain maaliin menon esto jos tämä olisi saatu maaliin olisi kunnan menoista jäänyt pois koko sote sektori.

Tuure Piittinen voit nyt katsoa mistä taloustilanteesta Antti Rinne lähtee vetämään hallitust verrattuna Juha Sipilän hallitukseen, siis olisiko hiukka realistisuus paikallaan.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Sipiläjallituksen ajama sote olisi tuonut tuhansittain lisää poliitikkoja ja poliittisia virkamiehiä. Se vasta kalliiksi tulisi.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Somemedian sopulipopulismin aivopesun uhreja näytyää vielä löytyvän.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #9

En edes ole somessa. Minulla on siis lupa itse ajatella.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Realistisesti katson, että kuntien tilanne vaatii toimenpiteitä. Mitä ne sitten ovatkaan niin se on tulevan hallituksen päänsärky. Edellisen hallituksen linjalla ei kuitenkaan voida jatkaa, se on aivan selvää. Toisaalta yksi vaalikausi on lyhyt aika isoihin muutoksiin, mutta nyt on ainakin se kuuluisa tilannekuva selvillä joten toimenpiteitä voi alkaa miettimään.

Mikäli järkevä sosiaali- ja terveysuudistus saadaan aikaan, niin uskon että keventyneellä taloudella ja hallinnolla myös pienemmät kuin kahdenkymmenen tuhannen asukkaan kunnat tulevat pärjäämään.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Jatkan vielä tarinaa Joensuusta mökkikaupungistani siihen on liittynyt Pielisensuu 1954, Kiihtelysvaara 2005, Tuupovaara 2005, Eno 2009 ja Pyhäselkä 2009 asukkaita 76000 tässä olisi mallia kokoluokasta.

On aivan selvä että näin tehden voidaan rakenteellisesti priorisoida monia kunnan tehtäviä ja saada infrastruktuuri järkevästi ja taloudellisesti toimimaan veronmaksajaneduksi.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Samasta tilastosta luulisi nousevan mieleen mikä oikeus Helsingillä on imuroida kaikki rahat itselleen samalla kun muualla kärvistellään?

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Samaan aikaan Helsinki vielä alensi veroprosenttia. Siellä on poliittinen painoarvo ja suhteet kohillaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset