Kaunaherra Maailmanparannusta ilman stressiä

Valitun eduskunnan kokoonpano ei äänestäjien tahdon mukainen

Suomessa käytössä oleva vaalijärjestelmä ei kunnioita äänestäjien tahtoa. Sillä saadaan oikeansuuntainen tulos, mutta siihen se jääkin. Selkeää epäoikeudenmukaisuutta tapahtuu sekä puolueiden, että eri ryhmien ehdokkaana olevien henkilöiden välillä. Eikä kysymys ole mistään satunnaisista tapauksista, vaan ne johtuvat järjestelmästä.

Laskin pelkästä mielenkiinnosta sen, millainen puolueiden paikkajakauma olisi, jos paikat olisi jaettu äänestäjien tahdon mukaisesti. Käytännössä siis yksi paikka noin 0,5 prosentin kannatuksella, kuitenkin desimaalien tasaukset huomioiden.

 

Keskusta. Kannatus 13,8%, paikkoja 31. Prosenttiluvun mukainen paikkamäärä olisi 28, kolme lahjapaikkaa.

Perussuomalaiset, 17,5%, paikkoja 39, kannatuksen mukaan 35, neljä lahjapaikkaa.

Kokoomus, 17,0%, 38 paikkaa, kannatuksen mukaan 34, neljä lahjapaikkaa.

Sosialidemokraatit, 17,7%, 40 paikkaa, kannatuksella 36, neljä lahjapaikkaa.

Vihreät, 11,5%, 20 paikkaa, kannatuksella 23, järjestelmätappio 3 paikkaa.

Vasemmistoliitto, 8,2%, 16 paikkaa, kannatuksella 17, järjestelmätappio 1 paikka.

Ruotsalaiset, 4,5%, 9 paikkaa, kannatus 9, kannatuksen mukainen tulos.

Kristillisdemokraatit, 3,9%, 5 paikkaa, kannatus 8 , järjestelmätappio 3 paikkaa.

Piraatit, 0,6%, 0 paikkaa, kannatuksen mukaan 1 paikka joka järjestelmätappio.

Siniset, 1,0%, 0 paikkaa, kannatuksella 2, joka järjestelmätappio.

Seitsemän tähteä, 0,4%, 0 paikkaa, kannatuksella nippa-nappa 1, joka järjestelmän aiheuttama menetys.

Ryhmä Muut, 2,9%, 2 paikkaa, kannatus 6, järjestelmä vei 4 paikkaa.

Muiden ryhmien kannatus ei riitä paikkoihin.

 

Käytössä oleva vaalijärjestelmä siis lahjoitti suurimmille ryhmille yhteensä 15 paikkaa eduskunnassa. Kärsijöitä olivat vastaavasti pienemmät ryhmät. Eduskuntaan olisivat nousseet uutena piraatit, seitsemän tähden liike sekä ryhmän Muut sisältä neljä lisäedustajaa. Lisäksi siniset olisivat jatkaneet eduskuntapuolueena kahdella edustajalla.

Korostan, että käytössä oleva vaalijärjestelmä toteuttaa äänestäjien tahdon se valikoidusti. Se suosii suuria ryhmiä ja sortaa pieniä. Nyt valitussa eduskunnassa pitäisi ryhmäkokojen perusteella viidentoista edustajan vaihtua, jotta äänestäjien tahto olisi prikulleen toteutettu. Jos ryhmien paikat jaettaisiin äänestäjien mielen mukaisesti, se vähentäisi myös henkilökohtaisia epäoikeudenmukaisuuksia niin, ettei pienempien ryhmien ääniharavia jäisi valitsematta.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (53 kommenttia)

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Mielenkiintoinen laskelma. Tuossa näkee, ettei järjestelmä ole oikeudenmukainen, koska se lahjoittaa paikkoja isoille puolueille.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Ovatko äänestäjät sitten oikeudenmukaisia?

Maailma ei ole oikeudenmukainen.

USA:n presidenttinäkin on vähemmän ääniä saanut ehdokas.

Äänestäjät tekevät itselleen, omalle maalleen ja muulle maailmalle haitallisia päätöksiä, kuten brexit.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka

Nyt puhutaan demokratiasta. Jos jo laskenta aiheuttaa epäoikeudenmukaisia tuloksia, niin ei kai siitä äänestäjiä voi syyttää.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #17

Minä vain vertasin tätä epäoikeudenmukaisuutta siihen yleiseen epäoikeudenmukaisuuteen, joka maailmassa yleisesti vallitsee.

Välimereenkin hukkuu joka vuosi 2000 ihmistä jotka kokevat maailman epäoikeudenmukaisena paikkana.

Meidän tulee siis sietää jonkin verran epäoikeudenmukaisuutta jokatapauksessa.

Käyttäjän RitvaPuolakka kuva
Ritva Puolakka Vastaus kommenttiin #21

Nämä ovat tilastollisesti toteutettavissa olevia asioita, joten ne olisi helppo korjata, jos vaan tahtoa riittää. Ei pidä nyt sekoittaa puuroja ja vellejä sekaisin.

Tuossa myös toinen vastaava blogi aiheesta. http://juholaatu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274619-e...

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen Vastaus kommenttiin #21

"
Välimereenkin hukkuu joka vuosi 2000 ihmistä jotka kokevat maailman epäoikeudenmukaisena paikkana.
"

Maailma onkin epäoikeudenmukainen paikka.

Useimmat noista olisi ehkäisty mm. Australian tyylillä eli ihmishenkiä olisi säästynyt. On todella valitettavaa että ns. "kivat" ihmiset sallivat salakuljetusta ja sen väistämättä tuomaa ihmisten kuolemaa. Olen mieluusti enemmän ihmishenkien säilyttämisen puolella enkä lähde monien muiden Linkola-linjalle.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #21

Hukkunut tuskin kokee mitään.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Vasemmisto ( SDP + Vasemmistoliitto) sai 25,9 % kokonaiskannatuksellaan 27 % eduskunnan paikoista, joten vasemmisto pääsi hyötymään vaalijärjestelmästä tällä kertaa parilla ylimääräisellä paikalla.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Demarit +4.

Keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset yhteensä +11.

Siinä lahjakorit.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Sinulla on omitunen matematiikka ?

Vasemmistopuolueet saivat äänistä 25,9 % ja saivat eduskunnasta 54 paikkaa eli 27 % kaikista paikoista - eikö niin

Pari lahjapaikkaa siis vasemmistolle kaikilta muilta puolueilta - as simple as that.

En ymmärrä, miksi aivan päivänselvää asiaa käydään kieroutuneesti ja tarkoitushakuisesti vääristelemään.

Otsikkoa todellisuudessa tarkentaen: Eduskuntaan valittiin äänestäjien tahdon vastaisesti kaksi vasemmistolaista edustajaa liikaa.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen Vastaus kommenttiin #14

Koska meille blokkijärjestelmä on tullut?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #19

Näin hallitusneuvotteluiden alla kannatta tarkastella myös blokkeja, sillä Rinne on jo valmiiksi kertonut, että Vasemmistoliitto on se kaikkein mieluisin hallituskaveri.

SDP:n ja Vasemmistoliiton yhteinen kannatushan on kokonaisuudessaan nyt vain 25,9 %, kun se oli vielä v. 1995 39,4 %.

Perussuomalaisten ryökäleet, minkä tekivät.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #14

Vasemmistoon voi kai laskea myös SKP:n ja KTP:n. Jos näin, vasemmiston äänisaalis on 26,06% (545544 + 251254 + 4285 + 1294, kun ääntenkokonaismäärä on 3078492). Tein omat laskelmani, joissa Vasemmistoliitto sai jostain syystä yhden paikan vähemmän kuin Tuure Piittisen lasklmissa. Näin korjatulla suhteellisella laskukaavalla vasemmisto olisi saanut 26% paikoista ( (36 + 16) / 200 ). SDP:n äänisaalis oikeutti 35,44 paikkaan (pyöristetään ylöspäin), ja Vasemmistoliiton 16,32 paikkaan (pyöristetään alaspäin).

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen Vastaus kommenttiin #24

Minä laskin ilman sadasosia ja ajatusvirhekin on mahdollinen. Eipä nuo pienet virheet tässä paljon merkite, kun iso virhe on se millä edustajat valitaan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #24

Vasemmisto sai 26,06 % ääniosuudellaan 28 % paikoista, eli siis n. 2 % liikaa paikkoja. Tarkemmin vasemmiston paikkamäärä oöisi tullut oööa 56 sijasta 52 paikkaa. Tämä 4 ylimääräistä paikkaa 200 jäsenisessä eduskunnassa, jotka vasemmisto sai onnekkaasti lahjaksi arpajaisista tällä kertaa.

Itselläni oli virhe lähtöluvuissa Vasemmistoliiton saatuakin 14 sijasta peräti 16 paikkaa, enkä huomioinut natiaisia mukaan.

Käyttäjän jjrposti kuva
Jari Räihä

Blogistillekin selvää, ettei ainakaan suuret puolueet kannata minkäänlaista muutosta. Joku yksimielisyys niilläkin.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Vähän samasta syystä kansanäänestyksiä ei järjestetä. Jos kysyttäisiin "pitäisikö puolueesta/ryhmästä/vaaliliitosta valittavien kansanedustajien määrän olla suhteessa kannatukseen" niin 80-90% vastaisi kyllä. Silläkin uhalla, että muutama paikka karkaisi vihreille, tai yksittäisille sankareille.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Ruotsalainen kansanpuolue sai ainoana pienenä ryhmänä kannatuksen mukaisen tuloksen, koska sen peruskannatus on alueellisesti rajoittunut. Muut pienemmät ryhmät hävisivät järjestelmälle.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #8

RKP toisaalta kärsii pienuudestaan, mutta saa toisaalta etua siitä, että sen kannatus keskittyy muutamaan vaalipiiriin. Omissa laskelmissani myös Vasemmistoliitto sai äänisaaliinsa mukaisen tuloksen. Ehkä sen kokoluokka on lähellä sitä keskikokoa, jossa isojen pulueiden suosiminen ja pienten puolueiden syrjiminen ovat jotenkin tasapainoaa.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen Vastaus kommenttiin #25

Vihreillä oli suurempi kannatus mutta jäivät reilusti miinuksille. Vaalipiirit varmaan ovat ratkaisevia tässä kohden.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #29

En jaksanut vielä tehdä kunnollista analyysia siitä, miksi Vihreät saivat vähemmän paikkoja kuin olisivat kokonaisäänimäärän perusteella ansainneet. Lapissa ainakin kävi huono säkä ehdokkaan jäätyä juuri ja juuri rannalle. En tosiaan vielä käynyt kaikkia muita vaalipiirejä läpi, mutta ehkä jotain vastaavaa löytyy niistäkin.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Kataisen hallituksen aikana oli puolueiden kesken jo sovittu tasauspaikkajärjestelmän käyttöönotosta. Koska muutos vaati hyväksymisen kahdessa eduskunnassa se kariutui, koska Sipilän hallitus alkutöikseen pysäytti hankkeen.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Piraattien Pennaselle olisin sen paikan suonut (ei kamalan tyhmä mies) , jotta voisi näyttää onko piraateista eduskunnassa johonkin.
Mutta sähläsivät sitten senkin mahdollisuuden järkkäämällä vaaliliiton mm. feministisen puolueen kanssa. Valitettavaa. Jatkossa toivottavasti toisin.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006072187.html

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Nykyjärjestelmä pitää huolen siitä, että suositut henkilöt aivät tule valituksi muuten kuin suurehkoissa puolueissa - jos sittenkään koska silloin pitää omaksua ja hyväksyä puolueen laatima vaaliohjelma.

Julkisuutta saanut Riikka Karppisen (vihr, 7818 ääntä) jääminen eduskunnan ulkopuolelle kertoo karusti vaalijärjestelmämme ongelmista.

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

Ja jos Vihreistä tulisi joskus suuri puolue, muuttaisivatko he mitään tuon osalta...
Onhan siellä ongelmia, mutta mitkä suuret puolueet haluaisivat tilannetta muuttaa... yksi iso puolue ei muutokseen edes riittäisi.

Käyttäjän LauraKoverskoi kuva
Laura Koverskoi

Tämä osoittaa juuri sen että todellisuudessa demokratia on illuusio. "Jokainen valtio suojelee vaikutusvaltaisten tahojen etuja." Colin Ward kirjassaan Anarkismi, tämän kaltainen toiminta todistaa Wardin väitteen paikkaansa pitävyyttä...

Käyttäjän allsynergy kuva
Rami Ovaskainen

No anarkismi ei reaalitoteutuksena tarjoa ainakaan parempaa - päinvastoin.
Vaaleihin liittyviä vääristymiä sentään voi kokeilla korjata "järjestelmäpäivityksillä". Vaikeaa toki, koska moinen ymmärrettävistä syistä ei valtapuolueille käy.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Demokratia sinänsä toimii, mutta järjestelmän mahdollistamissa puitteissa. Isot vaalibudjetit ym. ovat osaltaan demokratian syöpä, mutta jos edes vaalijärjestelmä olisi oikeudenmukainen oltaisiin pitkä askel lähempänä aidon demokratian toteutumista.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Voi varmaankin ajatella myös niin, että demokratia toimii aika hyvin, mutta toisaalta kaikissa organisaatioissa suuret vallassa olevat pelurit puolustavat aina suurten vallassa olevien pelureiden etua. Kansalaisten tehtävä on vetää köydestä toiseen suuntaan, niin että valta ei keskity sen luontaisesta keskittymistaipumuksesta huolimatta liikaa. Toimivassa demokratiassa tämä on mahdollista, jos kansa vain äänestää valtaan sellaisia henkilöitä, jota ajattelevat riittävän paljon tämän suuntaisesti.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Ongelma on ollut jo pidemmän aikaa tiedossa, eikä sille mitään olla tehty, enkä usko, että vallassaolevat isot puolueet haluavatkaan mitään tehdä tuolle.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Pienempien puolueiden vaaliliitot oikaisisivat hiukan tilannetta, mutta olisivat samalla keskinäisten skismojen aihe.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Kristillisten Sari Essayah mainitsi tämän ongelman vaalikeskusteluissa. Suomessahan oli jokin aika sitten komitea, joka pohti myös vaalien suhteellisuuden parantamista. Mutta työstä ei paljon villoja tullut. Oletan että suuret puolueet eivät suhteellisuutta parantavia muutoksia halunneet. Koko juttu lähti tuolla kertaa liikkeelle kai lähinnä siitä, että Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg ei tullut vuonna 2007 valituksi Pohjois-Karjalan vaalipiiristä, vaikka hänen äänimääränsä oli varsin suuri. Ja tarina päättyi eri vaiheiden kautta lähinnä siihen, että muodostettiin omituinen Savo-Karjalan vaalipiiri, muka tilannetta korjaamaan. Keskusteluissa oli esillä myös suhteellisuuden tarkaksi korjaavia ehdotuksia, mutta ilmeisesti ne eivät siis suurille puolueille kelvanneet.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Kirjoitin blogin samasta aiheesta, ja sain (ehkä hieman tarkemman puolue-erittelyn vuoksi) yhden vaihtuneen paikan verran poikkeavia tuloksia. Vasemmistoliitto sai juuri oikean paikkamäärän. Liike Nyt sai viisi paikkaa virallisen yhden sijaan. Kansalaispuolue sai yhden paikan.

(http://juholaatu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274619-e...)

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

No, minä en käyttänyt "täikampaa" eli sadasosia ollenkaan. Meidän laskelmamme eivät kuitenkaan eduskunnan kokoonpanoa muuta :)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Valtakunnalliset tasauspaikat on käsite, jota muistan jauhetun ainakin 1960-luvulta lähtien. Ja juuri blogeissa (Piittinen & Laatu) kuvattujen syiden vuoksi.
Olen itsekin kirjoittanut myös näiden vaalien yhteydessä kansalaisen vaaleissa ilmaiseman äänen yhtäläisyyden puolesta. Kaikki äänet lasketaan, kaikki pitäisi myöskin huomioida periaattella 1 = 1.

Toteutettuna absoluuttinen valtakunnallinen tasauspaikkajärjestelmä olisi (teoreettisesti) tuottanut ek2019 -vaaleissa Juhon kirjaaman määrän verran pienryhmiä Eduskuntaan.

Käytännössä niitä olisi ollut enemmänkin, koska järjestelmä mahdollistaisi silloin nykyistä pienempien tahojen läpimenon, mikä epäilemättä (elämänkokemus) johtaisi poliittisen järjestelmän aluskasvillisuuden pirstaloitumiseen entistä enemmän.

Muun muassa tämän vuoksi olisi käytännössä järkevää laatia tasauspaikkojen kylkiäisenä äänikynnys, esim. 3 % tai 4 %. Se puolestaan rajaisi yhdenedustajan porukoiden läpipääsyä. Eduskunnan työmenetelmien ja mm. puheenvuorojärjestelmien kannalta tämä eittämättä olisi mielekästä. Mutta tuo alkuperäinen "vihreä" ongelma poistuisi, - ja toisaalta nytkin ikään kuin näkymättömästi (ainakin vähemmälle huomiolle jäävästi) tapahtuva isompoienkin puolueiden hävikki-äänien määrä vähenisi. Runsas vaalipiiriluku tosin tuppaa tasaamaan menetykset ja voitot, eli ensimmäiset putoamiset ja viimeiset läpimenot.

Mutta milloinkas maailma olisi oikeudenmukainen ollut, kuten Arto edellä totesi!

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Käytännön asioiden vuoksi äänikynnyksessä olisi järkeä. Toisaalta se pakottaisi pienet ryhmittymät keräämään vaaleihin yhteislistoja, jotta läpimeno olisi realistista. Sitä se ei tosin nykyjärjestelmässäkään ole, mutta aina on niitä joille politiikka on kiva harrastus ja puoluejohtaja mukava titteli.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Laskelmassasi ei oteta huomioon alueellista jakaumaa. Jos teet vertailun jokaisesta vaalipiiristä erikseen ja määrität vaalipiirien paikkaluvun prosentuaalisesti, laskelmallasi verrata nyt syntynyttä paikkajakoa. Koko valtakunnan prosentti ei kuvaa alueellista jakaumaa.

Laskentamallisi olisi relevantti, mikäli meillä ei olisi vaalipiirijakoa.
Siinä tapauksessa käytetyllä laskentamenetelmällä (d'Hont) ilman vaalipiirijakoa, vaalipiirinä koko maa, paikkajako olisi seuraava:

SDP 36,
Persut 36,
Kokoomus 35,
Keskusta 28,
Vihreät 23,
Vasemmistoliitto 16,
RKP 9,
KD 8,
Liike Nyt 5,
Siniset 2 ja
Piraatit 1 paikka.

Yksi paikka on tässäkin laskennassa varattu Ahvenanmaalle. Jos sitä ei huomioitaisi, se menisi Liike Nytille. Tuota tulosta voisit verrata kokomaan kannatusprosentin mukaiseen paikkajakoon.

Ongelma on edelleen vaalipiirijaon luoma piilotettu äänikynnys. Vihreät ovat joutuneet tuon uhriksi monen monta vaalia peräjälkeen. Piraatit, Siniset, KD ja Liike Nyt ovat kuitenkin suhteellisesti suurimpia vaalipiirijaon uhreja.

Käyttäjän JukkaKivimki kuva
Jukka Kivimäki

Ohjelmallisella blokki ajattelulla tuosta tulee:
(SDP, Vihreät, Vas) 75
(Kok, Kesk, RKP, Sin ) 74
(PerS, KD) 44
(Liike nyt, Pir) 6

Käyttäjän JukkaKivimki kuva
Jukka Kivimäki

Virallinen tulos samalla blokkijaolla:
SDP, Vihr, Vas 76 paikkaa
Kok, Kesk, RKP 78 paikkaa
PerS KD 44 paikkaa
Liike nyt 1 paikka

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Lapin ja Oulun vaalipiirien yhdistämisestä on ollut puhetta. Näiden vaalien tulokset yhdistämällä lappilainen Riikka Karppinen olisi päässyt läpi ja Antti Rantakangas Oulun vaalipiiristä pudonnut.

Näin tehtynä laskelma ei ole kuitenkaan täysin relevantti, koska jos Oulu ja Lappi olisivat yhtä vaalipiiriä, niin varmaankin nykyiset vaalipiirirajat ylittävää äänestämistä tapahtuisi mikä todennäköisesti vaikuttaisi tulokseen.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Se yhdistäminen kannattaisi tehdä heti, kun mahdollista. Koko ei ole mikään ongelma. Uudessa Pohjois-Suomen vaalipiirissä olisi silti äänioikeutettuja vähemmän kuin Uudellamaalla.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #47

Lapin kannalta tuo voisi olla ongelmallista siinä mielessä, että Lapin edustajien määrä saattaisikin laskea, kun suuri osa edustajista valittaisiin jostain Oulun seudulta. Ehkä Vihreiden edustaja tulisi valituksi, mutta muut puolueet saattaisivat menettää edustajia. Oulu ja Lappi edustavat noin puolta Suomen pituudesta, ja utsjokilaisten ääntä ei ehkä kuultaisi kovin hyvin Oulussa.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen Vastaus kommenttiin #48

Nimekkäät Oulun seudun ehdokkaat varmaan vetäisivät ääniä Lapista, toisaalta Kemi-Tornion seudun ehdokkaista joku saattaisi saada jotain naapurilta.

Vaalipiirit voisi yhdistää niinkin, että kummankin vaalipiirin edustajamäärä pysyisi ennallaan, mutta äänet laskettaisiin yhteen. Karppisen kaltaisilta oikeusmurhilta silloinkin vältyttäisiin.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #49

Kannatan poliittisen suhteellisuuden laskemista valtakunnan tasolla, mutta jollain sellaisella menetelmällä, joka ei edellytä vaalipiirien eliminointia (ja samalla maantieteellisen suhteellisuuden poistamista).

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #48

No samahan se on Uudellamaallakin: espoolaiset jyräävät. Silti sille ei ole kukaan halunnut tehdä mitään.

Alueellinen suhteellisuus? Ei niitä kansanedustajia - tai/eli äänestäjien äänen merkitystä- tietenkään pidä painottaa neliökilometrien mukaan, ei sellainen ole demokratiaa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #51

Se on kuitenkin lievempi juttu, että espoolaiset päätävät lähiseutujen asioista kuin että päättäisivät itselleen täysin tuntemattomien seutujen asioista. Sopivassa vaalijärjestelmässä vaalipiirejä voisi pienentää niin, että espoolaiset päättäisivät vain pääkaupunkiseudun reuna-alueiden asioista yhdessä vantaalaisten ja muiden pääkaupunkiseutulaisten kanssa.

Suomessa äääniä ei anneta neliökilometrien mukaan. Muistelen että Norjassa saattoi olla jotain tuollaisa. Suomessa alueellinenkin suhteellisuus perustuu väkilukuun ja paikallisen edustuksen varmistamiseen.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Sain aavistuksen erilaisia tuloksia D'Hondtin menetelmälle.

SDP 37 (putoaa 36:een, jos Ahvenanmaalle siirretään yksi paikka)
Persut 36
Kokoomus 35
Keskusta 28
Vihreät 23
Vasemmistoliitto 17
RKP 9
KD 8
Liike Nyt 4
Siniset 2
Piraatit 1

(Liike Nyt oletettiin tässä valtakunnalliseksi puolueeksi, vaikka se toimikin näissä vaaleissa useana erillisenä yhteislistana ja yhtenä yksittäisenä ehdokkaana. Äänimäärät otin oman blogiartikkelini vastaavista laskuista.)

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Nyt jo lienee käynyt selväksi, että noin viisitoista edustajaa tuli valituksi vaalijärjestelmän mahdollistamalla "siivellä" yhtä monen joutuessa sen uhriksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Käytäntö on politiikassa ja eduskuntatyössä siinä määrin etääntynyt perustuslaista, että tällaisia kerettiläisiä blogeja pukataan ja ne otetaan vakavasti ikäänkuin epäkohtaan pureutuvana kannanottona.

Kansanedustajaksihan perustuslain mukaan valitaan 200 henkilöä, jotka toimivat eduskunnassa omantuntonsa mukaan.

Puolueilla ei ole siis mitään perustuslaillisesti virallista asemaa. Ryhmän sisällä enemmän ääniä saaneiden ehdokkaiden ylimääräisten äänien valuminen seuraavaksi eniten saaneiden hyväksi on verrattavissa puolueiden väliseen vaaliliittoon. Kyse on siis yhteisestä sopimuksesta, joka on saatettu äänestäjäkunnan tietoisuuteen, jotta äänestäjät voivat sen ottaa huomioon äänestyspäätöstä tehdessään.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Alueellinen jakauma muodostaa ainoan suuren epäkohdan. Se tulee tässäkin laskelmassa jonkin verran esille.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Ei ole helsinkiläisten tai uusmaalaisten ongelma joten mitään ei tarvitse tehdä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #43

Minusta ongelma on olemassa, vaikkei se helsinkiläisen äänestäjän asemaan vaikutakaan.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Kansanedustajaksihan perustuslain mukaan valitaan 200 henkilöä, jotka toimivat eduskunnassa omantuntonsa mukaan.

Vanhassa hallitusmuodossa tullainen toteamus taisi olla. Liekö enää nykyisessä perustuslaissa.

Se että edustajat valitaan puolueittain on tosiaan eri asia kuin se, komennetaanko edustajat toimimaan puoluekurin mukaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset