Kaunaherra Maailmanparannusta ilman stressiä

Nopeusrajoitusten korottaminen

Liikenneministeri Anne Bernerin (kesk) mukaan nopeusrajoituksia voitaisiin koemielessä nostaa moottoriteillä ensin tehtävien selvitysten jälkeen. Suuremmilla nopeuksilla liikenteen arvioidan sujuvan paremmin ja liikenneturvallisuuden paranevan. Viimeksi mainittu peruste laittaa kyllä kohottamaan kulmakarvoja.

Kymmenen kilometrin korotus tuntivauhteihin ei sinänsä hyväkuntoisilla teillä ja kalustoilla ole maata mullistava. Teiden kunnosta huolehtimisen pitäisi kuitenkin olla konkreettista eikä mitään poliittisissa puheissa esitettyä vaalihöpinää, jos rajoituksia nostetaan.

Yksi asia on päästöt. Suuremmat nopeudet lisäävät päästöjä. Sen tietää jokainen autoilija joka on seurannut ajokkinsa polttoaineenkulutusta kahdeksankympin ja moottoritienopeuden välillä. Autosta riippuen ero voi olla useampikin litra sadalle kilometrille. Kymmenen kilometrin nopeuslisä ei siis ole sekään merkityksetön.

Nyt kun on jokunen viikko lämmöllä puhuttu ilmastonmuutoksesta ja ympäristöstä, niin samaan pakettiin liikenneministeriöstä esitetään ajatus mahdollisuudesta päästöjä lisäävään nopeusrajoitusten korottamiseen. Niin mennään taas soutaahuopaa meiningillä. Ei mitään uutta sinänsä varsinkin auto- ja liikenneasioiden kyseessä ollen, mutta kokonaispoliittisesti silmiinpistävän linjatonta kuitenkin.

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/919fc902-9a33-429b-8932-97841e765b87_oa.shtml

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Se on suhteellista, tuo päästöjen kasvu. Pellolainen voi joskus katsella esimerkiksi Helsingin perjantai-iltapäivää kesällä, kun mökkikansa jonottaa moottoritielle, esim. kehäIII:lla. Siinä sitä päästöjä syntyy, vaikka kukaan ei oikein liiku mihinkään. Kaikkien kannattaa käydä Saksassa vilkaisemassa, millaista on oikea liikennekulttuuri. Siihen meillä on valovuosi.
Pellosta on tullut suihkittua läpi jokusen kerran joka vuosi. Vanhemmiten jopa junassa, mutta nuorempana myöskin prätkällä, useimmiten autolla. Nopeusrajoitukset koskevat kaikkia, mutta lappilaiset tuntuu itsekin olevan joustavan noudattamisen kannalla. Nopeusrajoitusten kasvattaminen tekisi kansasta voittopuolisesti enemmän lakeja noudattavaa. Kiinalaisella ajokortilla taitaa saada jo tänä sesonkina ajella Suomessa. Lappilainen "liikennekulttuuri" rikastuu.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Olen asunut ja autoillut Ruotsissa ja eri puolilla Suomea, myös pääkaupunkiseudulla ja olen kyllä nähnyt monenlaista liikennekäyttäytymistä. Kuvauksesi Helsingistä vastaa omaani, maantieliikenteessä taas aina löytyy "reikäpäitä" joille nopeusrajoitukset ovat pelkkiä lappuja tien varressa.

Lapissa monien teiden kunto alkaa olla tänä päivänä sellainen, että se hillitsee hurjastelua melkoiseti. Paikoin on menty kuudenkympin rajoituksiin. En osaa sanoa, että ovatko lappilaiset keskimäärin sen suurempia kaahaajia kuin pitkiä matkoja ajavat etelän turistitkaan.

Ruotsalainen liikennekulttuuri oli menneinä vuosikymmeninä paljon miellyttävämpää kuin suomalainen, myös nopeusrajoitusten noudattamisen osalta. Tämän päivän tilanteesta en tiedä, kun ajelin vain pieniä pätkiä täällä pohjoisessa rajan takana.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Ollaan liian samaa mieltä. Otin tuon esimerkin tuosta mökkimatkalle jonottamisesta, koska se on ehkä absurdein näytelmä. Stadissa jonotetaan toki muulloinkin ja muuallekin. Koko työmatkaliikenne on sellaista, että työaikana käytin voittopuolisesti julkisia.
Teiden kunto on puheenaihe koko Suomessa. Korjausvelka on kaamea. Fyrkka on tieliikenteestä kerätty vaan ei palautettu.
On reikäpäitä ja "reikäpäitä". Prätkällä näytin varmaan monen autokuskin mielestä reikäpäältä. Kun prätkällä päräytti sen kehäIII-jonon ohi, oikein näki, kuinka se raivostutti. Ei osattu ajatella, että jonossa on yksi jonottaja vähemmän. Kun vielä ajelin prätkällä moottoriteitä, se oli semmoista puikkelehtimista. Sillä pääsee menemään. Nyttemmin ajelen prätkälläkin pienempiä teitä. Eläkeläisellä ei ole kiire mihinkään.
Väistelen autollakin ruuhkahetkiä. Työtätekevillä on tavallaan suurempi oikeus.
Nopeusrajoituksissa tulisi olla joustoa. Nyt on jo muuttuvat rajoitustaulut. Ihan fiksu juttu. Sumulla mennään hitaammin ja liukkaalla.
140 km/h olisi aluksi hyvissä olosuhteissa oiva opettelukatto.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Kannabiksen laillistamista ajetaan kuin käärmettä piippuun perustelulla, että ihmiset joka tapauksessa pössyttelevät haitoista ja vaaroista piittaamatta ja laittomuudesta huolimatta.

Samalla perusteella voitaisiin nopeusrajoituksia korottaa, koska kaikkihan ajavat ainakin silloin tällöin ylinopeutta.

Käyttäjän JussiNummelin kuva
Jussi Nummelin

Mikä merkittävä toimija tai organisaatio suomessa ajaa kannabiksen laillistamista kuin ”käärmettä piippuun”

Olisko tämä nyt sellanen yritys mielipidevaikuttaa?

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala
Käyttäjän JussiNummelin kuva
Jussi Nummelin Vastaus kommenttiin #12

Eivät kai aja kannabista vapaaksi mutta eivät haluaisi rangaista käyttäjiä, ts myyminen ja välittäminen kai on heidänkin mielestään rikollista.

Toisaalta helsingin vihreät kuuluu vihreään puolueeseen joka ei tietääkseni aja kannabis asiaa lainsäädäntömuutokseen tällä tietoa.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Kokemuksen puutteessa en pysty sanomaan että tuntuuko tie paremmalta ajellessa kannabishöyryissä. Jos näin on, niin kannabiksen käyttö todennäköisesti lisäisi ylinopeuksia ja saastuttamista.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Tuskasesti saa rellun kiihtymään 120 km/h:n nopeuteen rampissa. Jos on paljon hitaampi kuin se moottoritieliikenne, ei sinne oikein pääse helposti väliinkään. Relluni siis ei kannata moottoritienopeuksien yleistä kasvatusta, mutta jos sille ohituskaistalle laitettaisiin se 130 km/h, niin eihän se olisi minulta tai rellultani mistään poissa.
Joku liikennesuunnittelija voisi kertoa, onko 10 km/h nopeusero kaistoilla joku riski tai haitta, paitsi tietenkin se ilmastohaitta.
Lisättäköön tähän, että tämän vuoden kevättalvella oli Lahden moottoritie reikäinen myös ohituskaistaltaan välillä Järvenpää...Lahti. Että tästä olisi päästävä eroon joka tapauksessa ja varsinkin, jos nopeuksia nostetaan.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

On melko tavallista että moottoritien oikealla kaistalla kulkevien nopeus on alempi, noin satasen kieppeillä mikä helpottaa väliin menoa. Syynä useimmiten raskas liikenne.

Teiden kunnosta täytyisi pitää parempaa huolta riippumatta pidetäänkö nykyiset nopeusrajoitukset vai ei. Kantatien statuksellakin olevista teistä osa on nytkin kunnoltaan ala-arvoisia. Aivan hiljan Kittilässäkin rikkoontui autoja sen vuoksi, kun satoi lunta joka täytti tiessä olevat reijät niin että kuljettajat eivät pystyneet näkemään ja kiertämään niitä.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Aina silloin tällöin sattuu isompi auto siihen liittymän kohdalle, kun on tulossa moottoritielle. Yleensä se on aika helppoa, koska siinä on sekä edessä että takana tilaa. Eli jos ei pääse kiihdyttämällä selvästi ohi, niin löysäämällä pääsee taakse. Toki vähän täytyy osata ennakoida, mutta se rekka ei ainakaan siinä muuta nopeuttaa.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"Joku liikennesuunnittelija voisi kertoa, onko 10 km/h nopeusero kaistoilla joku riski tai haitta...".
Vanhimmat päätiemme on suunniteltu vapaalle nopeudelle silloisille vähille autoille. Niissä kaarresäteet ovat pitkiä ja kaarrekallistukset kohdallaan. Nyt noilla teillä kuitenkin ajellaan 80-60 km/h. Valkealassa jopa 40 km/h. Pitäähän lasten saada leikkiä turvallisesti maantiellä ?

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Oman havannoinnin mukaan suurin osa autoilijoista ajaa jo 130km motareilla. Joten mikään ei muuttuisi. Toki olisi suotavaa että tiet olisivat paremmassa kunnossa.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Jos vähän saivartelee, niin mittarivirhe ylöspäin on tämän vuosituhannen autoissa noin neljä prosenttia. Näin ainakin eräs automyyjä väitti jonkun direktiivin sanovan. Se pätee tietysti uusilla renkailla, kuluneilla renkailla virhe on tietysti vähän suurempi.

Mittarissa 130 km/h on siis uusilla renkailla oikeasti noin 125 km/h.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"Suuremmat nopeudet lisäävät päästöjä".
Taajaman nurkka-ajossa vanhan automme keskikulutus on jatkuvan seurannan perusteella n. 11 l/100 km. On tankkausvälejä, jolloin kaikki ajomme tapahtuvat taajamissa. Moottoriteillä moottoritienopeudella saman auton kulutus on 8-8,5 l/100 km. Moottoritielle lähdemme täydellä tankilla ja moottoritieajon jälkeen tankkaan taas täyteen. Uudemmissa autoissa on kuulemma kulutusmittari. Niillä pystynee vertaamaan kulutusta 80 km/h vastaan moottoritie.

"Kymmenen kilometrin nopeuslisä ei siis ole sekään merkityksetön".
Ei ole ei. Suomessa vuotuinen ajosuorite on n. 50 miljardia km/a. Keskinopeudella 50 km/h siihen menee n. 1 mrd h/a. Jo 10% ajankäytön vähennys säästäisi suomalaisille pitkän pennin tai centin.

Bernerin jutuista huolimatta nopeusrajoituksia on puheissa ja tieverkolla kuitenkin jatkuvasti vain kiristetty. Niinpä Bernerin juttuihin ei ole luottaminen. Moni aikaisemmin 100-nopeus on vaivihkaa pudotettu 80 kilometriin tunnissa ja aikaisempi 80 taas tiputettu 60 kilometriin. Eikä muka maksa mitään pidempinä ajoaikoina.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Onhan niitä rajoituksia syytä alentaa jos tieverkon kunnosta ei pidetä huolta. Nopeusrajoitusten alentaminen on tässä yhteydessä poliitikon laastari tiestön haavoihin.

Jos moottoriteiden rajoituksia nostetaan ja niitä aletaan pitämään tip-top kunnossa, se tulee korostamaan teiden eriarvoisuutta. Jos rahaa ei ole tähänkään asti riittänyt edes kantatieverkon kohtuulliseen ylläpitoon, niin kuinka sitä sitten riittäisi jos muutama moottoritie nostetaan arvossa "kuningastieksi".

Matkoihin kuluvalla ajalla on erilaisia merkityksiä riippuen tiellä vietetyn ajan tarkoituksesta. Kaupparatsu on siinä suhteessa eri asemassa kuin yhdessä paikassa työssä käyvä duunari.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"...poliitikon laastari tiestön haavoihin...".
Laastari on väärä keino. Olisi fiksumpaa korjata vaiva, kuin laastaroida sitä jatkuvasti ja jatkuvasti. Asfalttipaikkauksen neliöhintakin on 4-5-kertainen uuteen verrattuna.

"Kaupparatsu on siinä suhteessa eri asemassa...".
Ei ainoastaan kaupparatsu, vaan myös kaikki tavaraliikenne.
Mikähän osuus on muuten yhdessä paikassa käyvillä duunareilla verrattuna muualla touhuaviin... Ehkä 50/50. En tiedä, mutta aika moni joutuu lähtemään jonnekin työn tehdäkseen. Esim. pihan putkiremontilla oli monta tekijää. Sähkömieskin piipahti kaksi kertaa käsityökaluineen.

Käyttäjän EsaSairio kuva
Esa Sairio

Anne Bernerin ehdotus on hyvä ja kannatettava!

Liikenteen sujuvuutta voidaan moottoriteillä ja muillakin teillä parantaa ilman että turvallisuudesta tingittäisiin. Useimmille valta- ja kantateille, joilla nyt on 80 rajoitus, olisi oikea rajoitus 100. Ohituskaistateille sopisi 110 ja moottoriteille kesäisin Euroopassa yleisin 130, talvisin 120.

Talvirajoitukset maanteiltä pitää poistaa tai lyhentää niiden voimassaoloaika joulu - helmikuulle sekä samalla nostaa liikennemääräkriteeri, jonka mukaan talvisin 100 alennetaan 80:een, arvoon 6000 autoa/vrk nykyisen 3000 autoa/vrk sijaan.

Kaupunkien sisääntulomoottoriteille ei pidä asettaa alle 100:n rajoituksia.

Nykyiset osin liian alhaiset rajoitukset talvirajoituksineen lisäävät matka-aikoja todella paljon, mikä nostaa liikenteen yhteiskuntataloudellisia kuluja satoja miljoonia euroja vuodessa.

Paras tapa parantaa liikenneturvallisuutta ja säästää luontoa olisi autoveron poisto heti ja kerralla.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Surkeat uraiset tiet ovat liikenneturvallisuuden kannalta jo nyt riskitekijä eikä ole mitään syytä lisätä tienkäyttäjien riskejä rukkaamalla nopeusrajoituksia ylöspäin.

Talvikin on kovin erilainen pohjoisessa ja vaikkapa etelärannikolla joten tiukat päivämäärät nopeusrajoituksille ovat pelkkää byrokratiaa, ei useinkaan käytännön olosuhteisiin sopivia.

Onneksi poliisi sentään joustaa talvirengassäännössä niin että voi ajaa kelin vaatimilla renkailla ennen tai jälkeen tietyn päivämäärän. Nopeusrajoituksissa vastaava jousto tarkoittaisi olosuhteiden mukaan muuttuvia rajoitusmerkkejä.

Käyttäjän EsaSairio kuva
Esa Sairio

Suomen moottoriteiden päällyste on hyvässä kunnossa. Tästä on omakohtainen kokemus ainakin Helsinki-Tampere, Helsinki-Turku ja Helsinki-Kotka väleiltä skeä Kupion seudulta, Tampereen seudulta ja jopa Kemin seudulta. Uria ei ole missään. Moottoriteille sopisi parhaiten 140 km/h mutta olen tyytyväinen myös 130 rajoitukseen, joka on kaikkein yleisin moottoritierajoitus Euroopassa.

Hyvin usein syynä ylinopeuksiin on Suomen teiden monilta osin liian alhaiset nopeusrajoitukset. Jos rajoitus koetaan liikenneympäristöön nähden liian tiukaksi, sitä ei noudateta. Liian alhainen rajoitus ei myöskään lisää liikenneturvallisuutta. Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan, sanoo vanha tuomarin ohje!

Useimmille valta- ja kantateille, joilla nyt on 80 rajoitus, olisi oikea rajoitus 100. Ohituskaistateille sopisi 110 ja moottoriteille kesäisin Euroopassa yleisin 130, talvisin 120.

Talvirajoitukset maanteiltä pitää poistaa tai lyhentää niiden voimassaoloaika joulu - helmikuulle sekä samalla nostaa liikennemääräkriteeri, jonka mukaan talvisin 100 alennetaan 80:een, arvoon 6000 autoa/vrk nykyisen 3000 autoa/vrk sijaan.

Kaupunkien sisääntulomoottoriteille ei pidä asettaa alle 100:n rajoituksia. Ainoa järkevä vaihtoehto on vaihtuvat nopeusrajoitukset, jolloin vain ruuhka-aikoina klo 6-9 ja 15-18 arkisin olisi voimassa alempi rajoitus tai todella huonolla kelillä. Espoossa Länsiväylällä on ylikireä 80 rajoitus Kehä II:lta Kivenlahteen, vaikka tie on erinomainen, osin 6-kaistainen, lähes suora ja varustettu jopa melusuojin asutuksen kohdilta. Oikea nopeus on tuolle osuudelle 100. Sama koskee Tuusulan väylää, jolle ilmestyi käsittämätön 80 rajoitus Kehä III:n eteläpuolelle.

Nykyiset osin liian alhaiset rajoitukset talvirajoituksineen lisäävät matka-aikoja todella paljon, mikä nostaa liikenteen yhteiskuntataloudellisia kuluja satoja miljoonia euroja vuodessa.

Liikenneturvallisuus ja ympäristö

Liikenneturvallisuutta parannettaisiin parhaiten poistamalla autovero heti, kerralla ja kokonaan. Suomeen tulee saada nopeasti uudempi autokanta, jolloin turvallisuuden paranemisen lisäksi päästöt vähenevät. Tutkimusten mukaan uusi auto, jossa on ajovakauden hallinta, on 17% turvallisempi vakavissa onnettomuuksissa kuin auto ilman tätä järjestelmää.
Jos autoveron poistosta aiheutunutta tulojen vähentymistä ei pystytä säästämään valtion muista menoista, voidaan polttoaineveroa korottaa vastaavasti. Tämä säästää myös ympäristöä hillitsemällä turhaa ajoa. Polttoaineen reaalihinta on pysynyt samana ainakin10 vuotta, joten nostoon on varaa.
Pienet ylinopeudet eivät vaaranna liikenneturvallisuutta (mm. liikennelääketieteen professori Timo Tervo). Suomessa kiinnitetään liikaa huomioita pienten, vaarattomien ylinopeuksien valvontaan.
Ongelmana ovat suuret ylinopeudet ja erityisesti kuljettajan sairaudet, sairauskohtaukset tai ajaminen alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena. Näiden valvontaan on syytä siirtää poliisin resursseja. Kameravalvonnan yletön lisääminen ei paranna liikenneturvallisuutta (edes Kehä Ykkösellä) vaan on lähes pelkästään rahankeruukeino valtiolle. Liikenneturvallisuuden nimissä ei tule kerätä rahaa valtiolle. Varojen keräämistä varten on olemassa erilaiset verot.
Liikennekuolemien tilastoinnista pitää poistaa autolla aiheutettujen itsemurhien osuus, kuten menetellään useissa muissakin valtioissa.

Tiestön kunto ja uusien teiden rakentaminen

Vuosittaisten tierahojen määrä on kaksinkertaistettava, jotta teiden korjausvelka saadaan nopeasti maksettua ja ainakin pääväylien tasoa nostettua mm. uusilla moottoritieosuuksilla sekä uusilla ohituskaistatieosuuksilla. Mitään tiemaksuja ei Suomessa tarvita, koska jo nyt valtio saa vuosittain autoilijoilta veroina ja maksuina noin kahdeksan miljardia euroa, josta ainoastaan vajaa neljäsosa palautuu tiestön hoitoon ja uusien teiden rakentamiseen. Eduskunta voi hyvin päättää lisätä tierahoja pysyvästi tinkimällä muista valtion menoista.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen Vastaus kommenttiin #24

Ylinopeuksista sen verran, että olen vuosia sitten istunut tilausajossa olleessa bussissa jonka nopeus oli enimmillään kuljettajan kertoman mukaan 140 km/h. Kyllä siinä maisema vaihtuikin. Eikä oltu edes moottoritiellä. Vastuutonta ajamista minusta. Ilmeisesti busseissa ei ole mitään rajoittimia.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Vaalit vaan lähestyy.

Oikeasti ei ne moottoritiet ole nytkään ongelma liikenteen sujuvuudessa. Ongelmana on nämä 80km/h tiet missä joutuu välillä ajaa 60km/h tai 50km/h ja ohi ei pääse.

Ja silti suurin osa ajasta menee sitten kaupunkialueiden risteyshelvetissä ja etenkin pääkaupunkiseudulla sellaisen parkkipaikan etsimisessä missä ei tarvitse maksaa itseään kipeäksi.

Suosittelen että kellotatte aikaa paljon aikaa tuhraantuu missäkin. Oikeasti moottoriteillä voi olla vaikka 100km/h katto eikä se vaikuta olennaisesti matka aikaan.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Varmasti ruuhkassa kuluva aika merkitsee monelle tavan työmatkalaiselle enemmän kuin se onko jonkun pätkän rajoitus kymmenen kilometriä korkeampi tai alempi.

Jos työmatkalla on 40 kilometrillä 80 rajoitus, aikaan siihen kuluu rajoitusnopeudella 30minuuttia. Jos saman matkan ajaa 100 km/h nopeudella kuluu aikaa 24 minuuttia. Näin äkkiä laskien. Kuusi minuuttia lisää aikaa mihin? Polttoainetta on kulunut ja ympäristöä pilattu enemmän.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Voi voi. Muistan hyvin ajan, kun maanteillä ei ollut nopeusrajoituksia. Eikä Porin kaupungissa kaduillakaan.

Kaikki me saimme ajaa niin kuin sielu sieti. Ruumiita tuli, mutta kaikkihan me kuollaan kuitenkin. Nopeuden tappavuuden suhteen muistutan, ettei autojen kehittely voi kumota kaikkia fysiikan lakeja.

Hiilidioksidipäästö-sanaa ei oltu vielä edes keksitty, joten niistä ei ollut edes teoreettista haittaa.

Kyllä ennen oli kaikki paremmin. Aika entinen ei palaa yhdellä korotuksella, joten se on turhaakin turhempi.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Liikennekuolemia oli tosiaan paljon enemmän vaikka autoja oli suhteessa paljon vähemmän kuin nykyään. Aloitin ajeluni Ruotsissa, missä liikennekulttuuri oli edellä suomalaista. Oli nopeusrajoitukset ja autokoulun autossa turvavyöt joita tietenkin piti käyttää. Kun muutin takaisin Suomeen, niin täälläkin oli edistytty turvavyöpakkoon asti. Vanhemmissa autoissa niitä ei välttämättä ollut.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset