Kaunaherra Maailmanparannusta ilman stressiä

Suomalainen tuhlaa jos varaa on

Säästäminen pahan päivän varalle näyttää olevan osin olosuhteiden pakosta katoamassa suomalaisten käyttäytymiskulttuurista. Taloussanomissa julkaistu artikkeli kertoo, että jo sadan euron tai pienempikin tulojen lasku kuukaudessa laittaa talouden tiukalle 31 prosentissa talouksista.

"Ahtaimmalle sadan euron tulonmenetys ajaisi alle 20 000 euroa vuodessa ansaitsevat suomalaiset. Heistä lähes 60 prosenttia ilmoitti taloutensa olevan tuolloin ongelmissa."

Pienituloisissa väestöryhmissä talouden tiukkuus on muutenkin selviö, eikä niissä ole monellakaan mahdollisuutta kerätä säästöjä. Kaikki kodin laitehankinnat on käytännössä pakko hankkia osamaksulla, jotka sitten rasittavat taloutta ja vievät mahdollisuuksia sijoittamisesta omiin kiinnostuksen kohteisiin.

"Myös 35 000–50 000 euroa vuodessa ansaitsevien ryhmästä joka neljäs laski, että sadan euron lovi kuukausibudjetissa ajaisi heidät ahtaalle."

Ylläoleva lainaus kertoo, että osalla suomalaisista on tulojen noustessa taipumusta hankkia menoja samaan tahtiin tulojen kasvun kanssa. Säästäminen ei heillä ole arvossaan, mikä aiheuttaa kitkaa taloudenpidossa verrattain hyvätuloistenkin keskuudessa. Omaisuuden hankkiminen (asuntovelka) selittää luultavasti osan tästä tuloksesta.

Tosiasia kuitenkin on, että joillekin lisääntyvät tulot aiheuttavat ns. nousukasilmiön. Tehdään elintasoa osoittavia hankintoja talouden riskien rajamailla liikkuen ja joskus ylikin mennen ja huonomman ajan joskus koittaessa ei omasta taloudesta sitten löydykään puskuria saavutetun elintason ylläpitämiseen. Syntipukiksi löytyy siinä tilanteessa usein verottaja.

Suomessa on satoja tuhansia henkilöitä joilla on voimassa oleva maksuhäiriömerkintä. Minimivaatimus olisi, että kun velka on maksettu myös nimi poistuisi maksuhäiriölistalta. Ihminen ottaa yleensä opikseen tekemisistään. Jos ei opi, voisi merkinnän jättää voimaan.

Pikavippifirmojen hyysäämisen voisi myös hyvin lopettaa ja kieltää ne kokonaan. Sen sijaan voisi kehittää sosiaalista luototusta vaikeuksiin joutuneille ja paljon inhimillisemmin ehdoin kuin lainoja tyrkyttävät pikavippifirmat. Ryyppyvipit voisi ottaa kavereilta kuten ennenkin jos ne nyt jollekin ovat elinehto.

Kansanedustaja Anna Kontula (vas) sanoi hiljattain, että on tärkeämpää tukea ihmisten toimeentuloa kuin elintasoa. Lausuma herätti jonkin verran huomiota, mutta mitään suurta keskustelua ei asiasta kuitenkaan syntynyt. Rakenteellisesti jokainen tuloveron alennus kuitenkin on elintasoa tukeva toimenpide. Toimeentulopuolelta niitä satasia on taas viety. Arvovalinta.

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005870235.html

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Tuo mitä kerrot, pitää varmaankin paikkansa ja kuvastaa meidän kulutuskulttuuriamme: Meille opetetaan, että kuluttaa pitää -- se on meidän kulttuurissamme vallitseva elämäntapa ja henkilöä arvostetaan enemmän tai vähemmän riippuen siitä, mikä hänen kulutuskykynsä on.

Kuluttaminen ei rajoitu pelkästään siihen, mihin on varaa, vaan kuluttamista tehdään myös velaksi.

Vaikka asunnon ostoa voidaankin pitää sijoituksena enemmän kuin kuluttamisena, on silti paikallaan sanoa sananen siitäkin tässä yhteydessä. Asunnosta ollaan nimittäin valmiita maksamaan lähinnä sen mukaan, paljonko pankki suostuu antamaan lainaa kyseisen asunnon ostoon. Mitä ja enemmän helpommin lainaa myönnetään, sitä enemmän ollaan valmiita maksamaan asunnosta. Juuri tällä tavalla asuntojen hinnat hilataan pilviin: ihmisille syydetään helppoja, "halpoja" ja suuria asuntolainoja. Ja sitten kun asuntolainat ulottuvat korvien ja sierainten tasolle asti, laitetaan lainahanat kiinni ja otetaan asunnot halvalla velkojen pantiksi.

Vaikkei tässä lienekään mitään uutta kenellekään, on tästä silti hyvä muistuttaa aina silloin tällöin.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Tottahan se on, että aina nousee uusi asunnontarvitsijoiden sukupolvi jota kurmottaa. Kuvaamasi mahdollisuuksien maksimointi hyvänä aikana tehtynä kostaa valitettavan usein laman tai pidemmän laskusuhdanteen iskiessä. Siitä kun päästään ohi, niin onkin jo taas uudet uhrit houkuteltavana.

Epävakaus taloudessa on mielestäni aikamme suurin ongelma yksittäisten ihmisten elämänsuunnittelun kannalta. Jos lainaat asuntoon voi käydä huomosti. Jos pystyt säästämään ja sijoitat niin taas voi käydä huonosti. Ei sinänsä ihme että niin monet jättävät perheen perustamatta ja lapset jäävät syntymättä. Bilettäminen on riskittömämpää, siitä ei seuraa kuin yksi krapula-aamu kerrallaan.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Suomessa saavutettiin elintason huippu siinä 90-luvun alussa. Sen jälkeen ei elintaso ole olennaisesti noussut.

Kansalaiset ovat jatkaneet elämistään kohta 30v elintason huipulla ja elintason lasku ollut ainakin 10v ilmeistä väestön ikääntymisen johdosta.

Se vaan että ihmiset eivät osaa alentaa sitä elintasoaan vaan elävät kuten ovat eläneet vuodesta 1990-saakka ja elintason madaltamisen sijasta on velkaannuttu.

Lähinnä tässä tulee kohta uusi talousromahdus kohta ja ne joilla on velkaa putoavat toisen luokan kansalaisiksi.

Nähdäkseni henkilökohtaiset velat kannattaisi maksaa nyt pois, vielä hyvän sään aikana.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen Vastaus kommenttiin #4

Edelläolevan lisäksi elintasohysteriaa on tuettu veronalennuksilla samaan aikaan kun valtio ja yksityiset ovat ottaneet lisää velkaa. Saattaa hyvinkin olla, että EU:n rahanpainokoneille on taas kohta käyttöä, vaikka esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö huolestuikin rahan määrästä.

Keinot elintason hallitusta laskusta ovat kyllä tiedossa, mutta kun se olisi viisainta kohdistaa eniten kuluttaviin ryhmiin mm. ympäristösyistä, niin tekijöitä ei ainakaan nykyhallituksesta löydy. Veronalennukset ovat nytkin ensi vuoden talousarvion ohjelmassa samalla kun kulutusveroilla kuritetaan heikommin toimeentulevia.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #5

En usko että sama temppu onnistuu toista kertaa kun romahdus tulee mutta en oikeasti tiedä mitä tuossa nyt sitten tapahtuu.

Ja jonkinnäköinen romahdus tulee kun jatkuvan kasvun varaan rakennettu talous kyykkää.

Itse hamstrailen nykyään säilykkeitä, kuivamuonaa, polttoainetta yms. ostamalla kauppareissulla ylimääräistä ja rakennan varastoa mutta sitten nuo muut likvidit varat niin minulla ei ole oikein mitään hajua mikä on fiksuin strategia. Tavoiteena olisi puolen vuoden varasto hyödykkeitä.

Jos rahajärjestelmä sekoaa vaikka huomenna niin ei se omistusoikeus siinä mihinkään mene vaikka raha menettäisi merkityksensä, että osakkeiden romahtaminenkin silti säilyttää omistuksen niihin. Mutta jos finanssikriisi tulee kun tukehdutaan velkaan niin ehkä niillä euroillakin jotain tekee? Onhan niissä tietysti valtion takaus mutta mihin ne sitten sidottu, että sittenhän ne vasta arvossa onkin kun romahduksen yhteydessä on kaikki alennusmyynnissä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset