Kaunaherra Maailmanparannusta ilman stressiä

Pääministeri-insinööri vastaan työelämäinsinöörit

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo lataa hallituksen suuntaan niin kovaa tekstiä, että vastaavaa ei siltä taholta ole aivan äsken kuultu. Hallituksen taktinen rimpuilu on rekisteröity insinöörienkin keskuudessa ja tarpeettomaksi havaittu.

Ensimmäisen työntekijän palkkatuen ja alv-rajan noston hylkääminen keinona pienyritysten työllistämisen parantamiseen harmittavat  Saloa. Hallitus valitsi niiden sijaan räyhälinjan irtisanomisten helpotusvaatimuksineen. Eikö pitäisi kannustaa ottamaan uusia työntekijöitä mieluummin kuin potkimaan pois entisiä? 

”Toivon, että pääministeri Juha Sipilä ei lähde pikavoittojen toivossa romuttamaan yhteistyötä”, Salo sanoo.

Insinöörienkin mielestä irtisanominen on jo nyt tarpeeksi helppoa. Pitää vain osata homma, mutta työnantajajärjestöt eivät nähtävästi panosta jäsentensä koulutukseen ja neuvontaan vaan haluavat mieluummin hoitaa asioita lakimiesten ja käräjätuvan kautta.

Hallitus haluaa auttaa työnantajia lakiteitse sillä tavoin että yksinkertaisempikin työnantaja osaa antaa potkut laillisesti. Kun normin sisälle rakennetaan uusi normi niin se on kaiketi osa sitä hallituksen alkutaipaleellaan mainostamaa norminpurkutalkoota. Tähän kun lisätään työttömille asetetut moninaiset uudet vaatimukset joita valvotaan ei puheille norminpurkutalkoista voi kuin nauraa.

https://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/insinoorit-jatkavat-hallituksen-vastustamista-jasenistossa-ollaan-silla-kannalla-etta-jotain-oli-syyta-tehda-6744772

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

Täyttä asiaa!

Paine Pääministeriä ja koko hallitusta kohtan kohoaa tasaisen kumuloituvasti!

Milloin saumat ratkeavat?

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Olen kuullut sanottavan itsepäisestä ihmisestä että hän on pääkkö. Pääministeriin tuota nimitystä voi alkaa soveltamaan negatiivisessa mielessä. Pääkköys kun voi olla myös positiivista.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Sikäli hassu juttu että Insinööriliitto on aivan eri taajuudella kuin mitä on Diplomi-insinööri Juha Sipilä..

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Se on viimeksi saatu titteli joka merkitsee...kai.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Tässä "potkulakihässäkässä" tahtoo se oleellisin unohtua:

Perustuslaki 18 § "Oikeus työhön ja elinkeinovapaus" kuuluu seuraavasti:

"Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.

Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.

Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä."

--

Em. perustulaki 18,3 § on olellinen tässä kohtaa: "Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä".

Onko meille kerrottu etukäteen ne irtisanomisen syyt, joiden perusteella alle 10 hengen yrityksissä aiotaan heikennetyn irtisanomissuojan perusteella henkilö irtisanoa? Miten kansanedustajat äänestävät, jos he eivät tiedä em. irtisanomislain syitä? Siis eriteltyjä konkreettisia laiminlyöntejä, huolimattomuutta jne.

Niiden syidenhän pitäisi siis löytyä laista em. perustuslain 18,3 §:n mukaan. Säädetään samaan aikaan laki noista syistä ja äänestetään vasta sitten niiden syiden perusteella tehtävästä irtisanomisesta alle 10 hengen yrityksissä. Nythän pitäisi käydä keskustelua noista syistä.

Pelkästään Sipilän tiedonannon perusteella ei tule kenenkään äänestää "tyhjästä" potkulaista ilman noita syitä.

---

Sama kun voi tulla ihan kohta vastaan sote- ja maku-uudistuksen kohdallakin ... ;)

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Mehän emme tosiaan tiedä missä muodossa potkulaki aikanaan tulee eduskuntaan. Jos hallitus ottaa lusikan kauniiseen käteen ja ottaa mukaan ensimmäisen työntekijän palkkatuen ja alv-rajan noston samaan pakettiin, niin tuskin sitä eduskunnassa enää sen jälkeen kovin moni vastustaa.

Se merkitsisi hallitukselta myöntymistä opposition esityksiin. Näkee ken elää.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Toisin sanoen yhteiskunnan pitää lisätä yritystukia yrittäjille. On totta että lisää rahaa jakamalla saadaan jotain aikaan, mutta tässä asiassa tuskin palkkatuki on se asia mikä huokuttelee palkkamaan lisää väkeä kestävästi.

Liiton kaverin kannanotto on hyvä osoitus siitä kuinka valmiita he itse ovat kehittämään asioita siihen suuntaan, että töitä löytyy myös tulevaisuudessa. Yhteiskunnan pitää heidän mielestään vain yhä enemmän lisätä tukea palkkaukseen eli ottaa yhä enemmän velkaa.

Pikku firman omistajalla ei ole sellaisia mahdollisuuksia mitä on liitoilla kouluttautumisen järjestämiseen. Ei ole epätavanomaista, että ay-liike kouluttaa omaa väkeään vuodessa parisen viikkoa ja joitakin jopa kuukauden päivät ja lähes kokonaan tuon lystin maksaa työnantaja. Joissakin tapauksissa työnanatajan pitää palkata myös ylimääräinen henkilö tekemään koulutuksessa olevan työt.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Yritystukiremontin tarpeellisuudesta ovat kaikki puolueet niin yksimielisiä että eivät pysty edes päättämään siitä. Hallitus joutuisi olemaan samaa mieltä opposition kanssa ja siksipä esitystä ei ole tullut. Vastakkainasettelu näyttää olevan tämän hallituksen liima.

Miljardien suuruisissa yritystuissa olisi varmaan vara siirtää osa pienten yritysten ensimmäisen työntekijän tukeen määräajaksi, sekä osa korvaamaan alvin alarajan korotuksesta aiheutuvat menetykset. Pitää huomata, että irtisanomislaki ei auta pientä ensiaskeliaan kulkevaa yritystä mitenkään. Hallitus ei ota esityksessään tätä asiaa huomioon lainkaan.

Jos ei kouluteta voisi olla ainakin asiallinen yritysten neuvontapalvelu josta saisi apua, niin ettei ongelmatilanteissa yrittäjän tarvitsisi heti turvautua kalliiseen lakimieheen.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Paras palkkatuki olisi perusturva. Silloin se kohdistuisi sekä matalan palkkatason töihin että lyhytaikaisiin työsuhteisiin.

On hämmästyttävää, että samat henkilöt, jotka ovat valmiita tarjoamaan yritykselle palkkatukea, että se voisi työllistää alemmilla palkkakustannuksilla (ensimmäisen) työntekijän, samalla vastustavat perusturvaa, koska se mahdollistaisi heidän mukaansa palkkojen alentamisen. Kyse on kuitenkin täsmälleen samasta asiasta. Yhteiskunta maksaa sen palkkaeron, joka on yrityksen maksukyvyn ja työntekijän tulontarpeen välillä. Tarkkaan ottaen asumistukikin on palkkatukea...

Ensimmäisen työntekijän palkkatuella tehtäisiin taas yksi uusi säännös sääntöviidakkoon. Koko sosiaaliturva on jo sellainen tilkkutäkki, että siitä ei ota kukaan selvää. Eivät edes sosiaalitoimiston virkailijat. Sosiaaliturvaahan se palkkatukikin olisi.

Sekin on mielenkiintoista, että (perustus)lakiin vedoten perustellaan erilaisen irtisanomissuojan laittomuutta yritysten yhdenvertaisuuden kannalta. Kuitenkin vaikkapa tuo ALV-alarajahan kohtelee yrityksiä eri tavalla liikevaihdon perusteella. Samoin työsuojelutoimikuntaa ei tarvita pienissä yrityksissä. Ehdottomasti eriarvoista.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Se nyt vain on niin että jos kaikille yrityksille olisi täsmälleen samat säännöt, niin jokseenkin kaikki yritystoiminta olisi jonkun ajan kuluttua suurten yhtiöiden omistuksessa. Näin siksi,että pienten yritysten kasvumahdollisuudet vietäisiin, eikä yrittäjäksi alkamiselle olisi enää minkäänlaisia houkuttimia. Pimeälle työlle kyllä syntyisi loistavat markkinat, kun ei se täysin vieras ilmiö ole nytkään.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #16

Miksi sitten irtisanomissuoja on se asia, jossa ei voi olla eri pelisäännöt?

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen Vastaus kommenttiin #18

Oikeusoppineilla näyttää olevan se käsitys, että työsuhteessa pitäisi irtisanomisten osalta noudattaa yhdenvertaisuutta. Työnantajien ei siis tarvitse olla yhdenvertaisia, mutta työntekijöiden kohtelun kyllä.

Jos asiaa aletaan kaivelemaan kunnolla, niin pitäisi ottaa esille myös työnantajan status, eli onko kyseessä toiminimiyrittäjä, avoin yhtiö, vai osakeyhtiö. Tarvittaisiin isompi remontti kuin nyt esillä oleva mediapuhallus.

Koko kohu on osin turha, koska pienet yrittäjät sopivat paljon asioista paikallisesti työntekijöiden kanssa kummankin osapuolen tyytyväisyydeksi. Ainakin maaseudulla näyttää näin olevan.

Nykyinen kilpailutusjärjestelmä on jo aiheuttanut sen, että työsopimuksia tehdään vain siihen asti kunnes työ kilpailutetaan uudestaan. Jos seuraavassa kilpailutuksessa ei pärjää,niin silloin työsuhde on loppu ilman sen kummempia rituaaleja. Jos taas kilpailutuksessa pärjää, jatkuu työ taas uudella sopimuksella seuraavan urakan päättymiseen asti.

Kilpailutuksista on tullut työsuhteita katkova ja työsuhdeturvaa heikentävä tekijä.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Tuure on onnellisesti eläkkeellä niinkuin minäkin ja meidän eläkettä kirpaisee verot.
Petteri Orpo sanoi hiljan että työttömyys menot on 6000 miljonaa vuodessa ja jos jakaa per veronmaksaja (3900000) tekee se noin 1500 € vuodessa siis reilu 100 € vähemmän tulee tilille kun ne menee työttömyyskuluihin.
Jotenka kaikki hallituksen keinot työllisyyden parantamiseksi auttavat myös eläkeläistä sekä jokaista veronmaksajaa.
Myös AY liikkeen pitää tämä tiedostaa vai onko lakoilla tarkoitus muokata Anntti Rinteelle vaalikarjaa.
AY liikeen johto kyllä ymmärtää faktat mutta kasvoja ei voi menettää.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Aivan mutuna uskallan väittää, että alvin alarajan nosto ja ensimmäisen työntekijän palkkatuki auttavat työllistämisessä enemmän kuin irtisanomisten heikentäminen.

Tein tämän tapaisen aloitteen Ranualla 1980-luvulla ja kunta toteutti sen uusien pysyvien työpaikkojen kohdalla. Tuki oli kymmenen prosenttia palkkakuluista kuntakeskuksen ulkopuolella syntyviin työpaikkoihin ja kahdeksan prosenttia kuntakeskuksessa. Tukea maksettiin ensimmäisen vuoden ajalta.

Tavallisesti budjetin menokohtien kasvamista pidetään kunnissa huonona asiana, mutta tässä asiassa määrärahan kuluminen aiheutti iloisia ilmeitä :) Käytäntö lienee maailman muuttuessa jo lopetettu, mutta valtion resursseilla se olisi edelleen hyvin sovellettavissa.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Insinööriliitto on ollut vähän eläväinen. Tällä kertaa se on oikealla asialla. Insinöörien yritykset on usein pieniä, joten ala tietää, mistä puhuu. Se, mistä ei osattu aikanaan puhua, oli ammattikorkeakoulu-uudistus. Se teki kauheaa jälkeä oppilaitoksissa. Insinöörejä tehtailtiin 70-luvulla hyvin huokeasti. Koulutettiin myös teknikoita. Vahvuus oli siinä, että alalle hakeutuvat olivat jo jotain ammatistaan ymmärtäviä sinne oppilaitokseen mennessään. Kun ammattikorkeakouluista ”valmistui” ensimmäiset, tajuttiin, mitä oli tapahtunut ja työnantajat kouluttivat. Siinä kumminkin voittopuolisesti lopulta onnistuttiin. Sektori suhtautui koulutettaviinsa kärsivällisyydellä. Jos vähemmällä ammattitaidolla valmistuneet olisi heti potkittu pois, olisi tekninen ala ollut lirissä paljon aikaisemmin. Melkein kaikilla ilmiöillä on resonanssipisteensä.
Koulutusjärjestelmien uudistajille voi huoleti sanoa ”saatanan tunarit”. Aika näyttää, mitä saavat aikaan työelämän uudistajat. Merkit on huolestuttavia!

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Koulutuksessa on sekin pulma, että se on suhteellisen pitkäkestoista ja oppilaiden linjanvalinnoista valmistumiseen saattaa tilanne muuttua paljonkin sekä työllisyyden että teknisen kehityksen osalta, johon koulutus ei ehdi reagoida.

Tekniselle "välikoulutukselle" voisi nytkin olla hyvät perusteet,koska silloin suuntautuminen mahdolliseen insinöörikoulutukseen myöhemmin osuisi todennäköisesti paremmin kohdalleen.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Opiskelija opiskelee sen työuransa vuoksi. Toki joku opiskelee vain tiedonjanosta, mutta silloin ei se tulos ole taloudellisesti tarpeen.
Saako se opiskelija sieltä opetusjärjestelmästä, mitä lähti hakemaan? Saako ne veronmaksajat sen lisäarvon verorahapanostukselleen, millä osallistuvat tulevaisuuteen panostamiseen? Saako se työelämä niitä osaajia?
Jos koulutuslinjauksia, kymmeniä vuosia hoitaa ”saatanan tunarit” asiaan pitäisi jonkun puuttua. Yksi luonnollinen puuttuja pitäisi olla insinööriliitto, mutta vähän on heikosti, se ääni kuulunut.
Insinöörikoulutuksen muutoksesta päätti semmoiset tahot, jotka ei koskaan olleet työskennelleet alalla. Päättäjät oli enemmälti humanistipohjalla. Mikään ei ole muuttunut. Just nyt tahot, jotka päättää asentajatason koulutuksesta edustaa yhtä mallikasta karriääriä. Lopputulos lienee yhtä kauhea.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen Vastaus kommenttiin #13

Opetusministeriä pitäisi sitten varmaan lobata sekä toivoa että hän ymmärtää mistä on kysymys.

Tiedonjanosta opiskelu on mielenkiintoinen asia,jos sitä tekee päätoimisesti kuten tulevat uraohjuksetkin. Olen elämän varrella tuntenut ihmisen joka kertoi salanneensa työtä hakiessaan koulutustasonsa. Maisteri ylioppilastodistuksella autoliikkeen myyntisihteeriksi. Eikä valittanut työstään.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Tuurelle taitaa olla epäselvää se, ettei hallitus voi tehdä uusia menoreikiä, vaan pyrkiä hillitsemään menoja.

Mitä alle 20 työntekijää työllistävät yrittäjät ovat mieltä irtisanomissuojan helpottamisesta, jolla ei todellakaan ole sinänsä merkitystä sille toiselle osapuolelle - työntekijöille. Kyllä hyvä ja ahkera työntekijä aina paikkansa löytää, jo pienyrityksen on turvauduttava irtisanomiseen.

Nooh, ainahan niitä on vuokrafirmoja.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Kyllä miljardien yritystuissa on vara tehdä sisäisiä siirtoja niin ettei lisäkuluja tule. Se taas tarkoittaisi suuryritysten tukien heikentämistä ja sehän ei tälle hallitukselle sovi.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Tanska on muuten pohjoismaiden kovin lakkomaa. Sen työmarkkinoita on meilläkin kovin kehuttu.

https://pbs.twimg.com/media/DpckNoSXUAEasIw.jpg

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset