Kaunaherra Maailmanparannusta ilman stressiä

Heikko irtisanomissuoja ei takaa valtiolle hyvää taloutta

Eri medioissa levinnyt uutinen eurooppalaisten valtioiden irtisanomissuojan tasosta antaa varsin selkeän kuvan siitä, että työntekijöiden heikko irtisanomissuoja ei tee valtiosta rikasta. Euroopan heikoin irtisanomissuoja löytyy Britanniasta, Irlannista ja Unkarista. Britanniaa voitaneen pitää jonkinlaisena hyvinvointivaltiona, mutta Irlannissa ja Unkarissa on heikompaa.

Paras irtisanomissuoja löytyy Euroopan vanhoista kulttuurivaltioista. Ranska, Saksa, Italia, Belgia, Alankomaat, sekä vanhojen valtioiden ulkopuolelta Latvia ja Montenegro kuuluvat myös samaan joukkoon. Mielenkiintoista on, että erityisesti kahdessa viimeksimainitussa maassa on selkeästi Suomea vahvempi irtisanomissuoja. Vanhempien valtioiden osalta sen voi katsoa kuuluvaksi perinteeseen.

Suomi ei pääse irtisanomissuojan osalta vielä toiseksi parhaaseenkaan ryhmään. Siinä ovat mukana naapurivaltiomme Venäjä ja Ruotsi, sekä Islanti, Portugali, Tshekki, Itävalta, Bosnia-Hertzegovina ja vielä Albania. Venäjän irtisanomissuoja lienee ainakin osittain neuvostoaikaista perua, samoin Ruotsissa sillä on pitkät perinteet.

Keitä sitten jää Suomen kanssa samaan kategoriaan? Norja, Liettua, Puola, Tanska, Espanja, Sveitsi, Kreikka, Makedonia, Kosovo, Serbia, Slovenia ja Slovakia. Norja, Tanska ja Sveitsi ovat tämän joukon taloudellisesti parhaassa kunnossa olevat maat, loput ovat enimmäkseen nuoria valtioita.

Irtisanomissuojan kohtalaisellakin heikentämisellä joudumme samaan mutasarjaan Britannian, Irlannin ja Unkarin kanssa. Jo nyt tuntuu oudolta ajatella, että jos heikentämisen sijasta parantaisimme irtisanomissuojaa voisimme päästä samalle tasolle esimerkiksi Bosnia-Hertzegovinan ja Albanian kanssa. Mielikuvissamme nämä valtiot ovat  enemmän tai vähemmän alkeellisia, mutta työntekijöiden suoja osoittaa sivistystä työntekijöitä kohtaan löytyvän sieltä enemmän kuin meillä.

Linkin takana muutaman vuoden takainen juttu eurooppalaisista irtisanomiskorvauksista.

https://yle.fi/uutiset/3-6993257

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

EK haluaa tänne amerikkalaisen työkulttuurin, jossa tehdään töitä 6pv viikossa maksimissaan kahden viikon vuosilomalla ja työnantajan määrittelemällä palkkatasolla.

Siellä on maahanmuuttajia haalittu näihin päiviin saakka työvoimareserviksi, jos kehno palkka ei kiinnosta alkuasukkaita. Aina löytyy meksikolainen tai puertoricolainen, joka tekee työt halvemmalla.

Niinpä minimipalkka USA:ssa onkin vain nippa nappa seitsemän taalaa ja jopa vähemmän, jos palkkaa jatketaan juomarahoilla. Niinpä jenkeissä riittää ihmisiä, jotka ovat koko ajan käsi ojossa. Heille juomaraha on elämän kysymys.

Jenkeissä tienaavat vain ne, joilla on varaa kouluttautua hyvään ammattiin. Eli maksat itsesi kipeäksi, jotta pääset tienaamaan!

Tätähän me tahdomme myös Suomeen, eikö niin?

Pirulle ei pidä antaa sitä pikkusormea, koska silloin sillä on jo ote sinusta.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

"Tätähän me tahdomme myös Suomeen, eikö niin?"

Kuka tahtoo, kuka ei. Joskus vanhaan aikaan portsareille annettu tippi oli vapaavalintainen, kunnes tulivat kiinteät vaattensäilytysmaksut. Kymmeniin vuosiin en ole käynyt ravintolassa, joten tämän päivän tilannetta en tiedä.

Tienaaminen kumartelemalla ja nöyristelemällä täytyy olla henkisesti kovaa, jos ei ole synnynnäinen klovni. Luin jostain, että amerikoissa ainakin paremman luokan hotelleissa pitää maksaa hotellille, että pääsee esimerkiksi kantamaan laukkuja ja parkkeeraamaan asiakkaiden autoja. Tuollaisesta Sipilän hallitus tykkäisi meilläkin.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Ideaali tilannehan olisi, että joka aamu tehtaan portilla olisi jono työläisiä pyrkimässä töihin ja kymppi valitsisi sitten hyvätapaiset ja ilmoittaisi pohjataksan. Näin olisi syytä toimia myös eduskuntatalon portailla, eli töihin pääsee päiväksi lakia säätämään ne, jotka halvimmalla lupautuvat.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Olen ymmärtänyt, että satamissa oli joskus menneinä vuosikymmeninä tuollainen käytäntö. Aina kun rahtialus tuli satamaan, alkoi työnjako. Vanhat satamakaupunkien asukkaat varmaan tuntevat tämän asian paremmin.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Apus eka!

Helsingin satamissa oli vielä 80-luvun alussa ns. käsin lemppausta ja surrausta. Työläisten valinta oli pärstäkerroinpolitiikkaa parhaimmillaan. Minäkin olen kahvisäkkejä siirrellyt, vaikken koe itseäni vielä vanhaksi.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

Tämä Sipilän suunnittelema irtisanomis-suojan heikentäminen, määrätyillä työnantajilla on mielestäni myös tasa-arvo kysymys..

Nyt työnantajat laitetaan eriarvoiseen asemaan, kuka saa irtisanoa henkilöitä helpommin ja kuka ei..

Samahan koskee myös työntekiöitä, osa joutuu pitämään vanhan käytännön irtisanomisen osalta ja heitä ei saakkaan irtisanoa niin helposti kuin tämän uusi suunnitteilla oleva laki mahdollistaisi..

Ehkä tällaisissa asioissa samanarvoisuus sekä tasa-arvo ei olekkaan niin tärkeä tekijä että siitä nyt kukaan kantaisi huolta?

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

On selvää, että mitään yleistä hyvää ei irtisanomisten helpottamisella saada aikaan. Tasa-arvo käy perusteeksi vain silloin kun se esityksen tekijälle sopii. Jos se ei sovi, niin sitten siitä ei siinä yhteydessä puhuta. Olisi hyvä, jos yrittäjät osaisivat käyttää nykyisiä laillisia irtisanomismahdollisuuksia paremmin, niin olisi vähemmän kitinää.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Nyt kannattaa muistaa, että työntekijän irtisanominen voi tapahtua
- taloudellisista tai tuotannollisista syistä tai
- työntekijästä johtuvasta syystä

Nyt kohua aiheuttanut lakiesitys koskee työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuvia irtisanomisia.

Tekstissä viitattu Yle-uutinen koski taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuvia irtisanomisia.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Ei pelkästään työntekijästä johtuvista irtisanomisista. Työnantajalla voi olla taloudellisia syitä vaihtaa normaalipalkkainen työntekijä halvempaan harjoittelijaan, varsinkin kun on kysymys yksinkertaisista työtehtävistä ja työvoimaa on saatavilla.

Tuotannolliset ja taloudelliset syyt ovat niin lavea käsite, että sen perusteella voidaan tehdä melkein mitä vain jo nykyisen lainsäädännön puitteissa.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Nyt käsittelyssä oleva lakimuutos koskee työntekijästä itsestään johtuvia syitä. Tietääkseni taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuviin irtisanomisiin ei ole tulossa muutoksia.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen Vastaus kommenttiin #10

No ei esitetä tällä kertaa muutoksia, se kun on muutenkin niin heikko että Suomen irtisanomissuoja jää alle keskitason Euroopassa.

Miten ihmeessä neljän kuukauden koeaika (vai onko muuttunut?) ei riitä työnantajalle sen toteamiseksi että onko työntekijä sopiva? Varoitusmenettely on käytettävissä, ja törkeistä rikkeistä voi antaa potkut välittömästi.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Tämähän on lähinnä nollatuntisopimus uusiin vaatteisiin puettuna, jos tämä menee läpi niin tullaan näkemään otsikoita lehdissä missä työntekijä on saanut joka viikko potkut ja palkattu takaisin.

Vaikka esim. pieni lähikauppa jossa hyllyjen täyttäjä tekee 4 tuntisen päivän, saa kenkää ja parin päivän päästä taas täyttää hyllyt ja saa taas kenkää. Jos työntekijä alkaa ruikuttamaan niin otetaan seuraava "sopivampi" tilalle samaan myllyyn. Koska voidaan aina sanoa että työntekijä ei nyt hoitanut tehtäviään hyvin, paperillekkin voidaan laittaa täysin mielivaltaiset vaatimukset työn hyvin suorittamiselle "riisipaketti pitää olla millilleen oikealla paikallaan vaikka asiakas koskisi siihen"

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Työnantajiakin on moneen lähtöön, ja joskus tuntuu että kannattaako heistä joidenkin tuhlata niin paljon energiaa pykälien kiertämiseen. Säästäähän siinä toki jokusen lantin, mutta luulisi tuollaisen toiminnan elämäntehtäväksi ottamisen myös stressaavan.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Olisi mielenkiintoista nähdä sellainen vertailutaulukko eri maiden välillä, jossa olisi irtisanomisajan pituus, mahdollinen muu työnantajan maksama työsuhteen päättymiskorvaus, työttömyyskorvauksen karenssiaika, työttömyskorvauksen suuruus ja kestoaika. Ehkä joku tietää löytyisikö sellainen jostain.

Työsopimuksen purkaminen työntekijästä johtuvasta syystä on käytännössä melkein poissuljettu vaihtoehto nykyisen TSL:n aikana. Rikkeen tulee olla tosi vakava tai sitten useita varoituksia merkittävistä rikkeistä.

Koeajan pituus on varmaan osittain tapauskohtainen. Varoitusmenettely on tietysti käytössä koeajan jälkeen. Täytyy muistaa myös se, että työsopimuslaki koskee myös sitä mökin mummoa, joka palkkaa siivoojan kahdeksi tunniksi kuukaudessa. Varoituksessa tulee olla oikea sanamuoto ja sen tulee olla todistettavasti annettu. Myös varoituksen aiheuttanut syy tulee olla todistettavissa. Siis mökin mummo joutuu kutsumaan naapurin paikalle syyn toteamiseksi ja todistamaan varoituksen antamisen.

Nyt on melkein kokonaan jäänyt pohtimatta irtisanomissuojan vaikutus valtion talouteen. Puhutaanko Suomen valtion taloudesta vai kansantalouden tilasta. Onko hyvä irtisamissuoja vaikuttamassa hyvään talouden tilaan vai johtuuko hyvä irtisanomissuoja hyvästä valtiontalouden tilasta? Onko jonkin öljyntuottajamaan valtiontalouden tilaan vaikutusta irtisanomissuojalla?

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

En löytänyt mistään kaipaamaasi vertailutaulukkoa. Itse sellaisen voisi varmaan kasata, mutta se vaatisi melko monen kielen osaamista ja paljon aikaa etsiä netistä sekä tutkia eri valtioiden tiedot.

Työntekijät ottavat myös lopputilejä hankalaksi tuntemansa työnantajan vuoksi, eivätkä järjestä mitään tappelua pykälien vuoksi. Itsekin otin kerran loparit kun työnantaja jätti maksamatta neljän tunnin ylityökorvaukset. Selitys kuului, että olin lupautunut puoleksi päiväksi talkoisiin! Sitä en todellakaan ollut tehnyt, mutta ujonoloista nuorta miestä siinä silloin käytettiin hyväksi.

Minusta hyvä irtisanomissuoja vaikuttaa ainakin henkisellä puolella ja sitä kautta myös työn laatuun. Heikon suojan oloissa osa porukasta todennäköisesti stressaa itsensä sairaaksi, ainakin suomalaisessa työkulttuurissa koska sitä tapahtuu jo nyt. Työnantajan täytyy tietenkin tällaisissa tapauksissa olla pidetty.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Ajatelkaapa, kuinka vahva irtisanomissuoja on ollut perinteisesti virkamiehillä! Käytännössä erottamaton vaikka olisi ollut kuinka laiska, tumpelo ja narsisti, niin me veronmaksajat emme ole saaneet palkattua tilalle pätevämpää ;)

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Aivan kohtuullinen hyvinvointivaltio tästä on saatu rakennettua vähemmälläkin virkamiesten hosumisella:) Nykyään virkamieheksi pääsemiseen tarvitaan kaiketi kylmäkön koulutus, että osaa esittää indeksijäädytykset poliitikkojen vaatimassa muodossa. Lihanleikkaajan kurssi on taas tarpeen, jotta tukien leikkauksiin saadaan sopivan siistit viillot.

Ennen virkamiestenkin leipä oli kapea mutta pitkä. Viime aikojen palkkatilastoja kun katsoo, niin toivoisi että tehokkuus olisi parantuneen palkan mukainen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset