Kaunaherra Maailmanparannusta ilman stressiä

Äidin kieli ja äidinkieli

Miksi ihmislapsen ensimmäisenä oppimaa kieltä sanotaan äidinkieleksi? Olisiko syynä se, että äiti tiedetään aina suuremmalla varmuudella kuin isä, mitä nyt meillä harvinaiset löytölapset tekevät poikkeuksen sääntöön. Olisihan se kieltämättä erikoista, jos puhuttaisiin isänkielestä ja oikea isä olisi jotain aivan muuta kieltä puhuva henkilö kuin arkisin perheen ruokapöydässä vieraileva mies.

Voidaan sanoa, että useimmiten se on äidin kieli jolta lähtevät ne ensimmäiset lapsen oppimat sanat. Äidinkielen käyttämiselle terminä on aivan asialliset perusteet. Kukaan ei ole vielä keksinyt vaatia sukupuolineutraalia ilmaisua tälle asialle. Ehkä senkin aika vielä tulee, kun jonkun itsensä tärkeäksi tuntevan ihmisen mielikuvitus ei enää riitä keksimään mitään muuta asiaa parannettavaksi.

Kirjoittaminen on yhä tärkeä osa ihmisten välistä viestintää. Äidinkielemme kehittyy silläkin alueella, ja olen ollut huomaavinani, että esimerkiksi yhdyssanojen käyttö on muuttunut. Näyttää siltä että sanoja kirjoitetaan entistä enemmän erilleen, joskus jopa niin että sisältöön tulee ilmeisen tahatonta huumoria. Tärkeintä kuitenkin on, että lukijat luulevat ymmärtävänsä kirjoitetun tekstin oikein. Kaikki tekstit kuitenkin joku ymmärtää aina väärin.

Itselläni tyylilajissa pysyminen on nopeassa kirjoittamisessa vaikeaa.  Jos teen jonkun tekstin kolmeen kertaan, se kyllä yleensä tyydyttää itseäni, mutta joku tarkka lukija saattaa silti löytää siitä huomautettavaa. Vanhemmuuten lauserakenteet vaativat myös hieman enemmän keskittymistä, jos mieli että teksti olisi sujuvaa. Joistakin asioista en yksinkertaisesti välitä. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Tämän kirjoituksen piti mennä Vapaavuoron puolelle, mutta lipsahti näköjään tänne. Ei maha mittää, poistan jos joku kiusaantuu tästä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Jos parikuinen sylilapsi adoptoidaan Kiinasta Suomeen, on luontevaa ajatella hänen äidinkielekseen suomi. Mutta jos lapsi onkin vaikkapa kolmevuotias, hän osaa jo puhua kiinaa. Merkitäänkö tässäkin tapauksessa lapsen äidinkieleksi suomi, täkäläisen uuden kasvuympäristön mukaan?

Olen kuullut totena kerrottavan tapauksesta, jossa suomalaiset adoptiovanhemmat opiskelivat kuumeisesti vietnamia voidakseen ymmärtää lastaan sitten kun tämä oppii puhumaan.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Ymmärtääkseni Suomessa voi valita palvelukielen, joka on tietenkin eri asia kuin äidinkieli. Adoptiolasten kohdalla en tiedä miten viranomaiset menettelevät, tosiasia kuitenkin on, että ensimmäisenä opittu kieli unohtuu lapselta muutamassa vuodessa ja olisi outoa jos hänen äidinkielekseen merkittäisiin kieli jota hän ei osaa.

Käyttäjän RaimoELaaksonen kuva
Raimo E. Laaksonen

Tasapuolisuuden nimissä, kun kaikilla on isänmaa, niin sitten on äidinkieli.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Isänmaa on kaiketi alun perin maanpuolustuksen tarpeisiin lanseerattu termi. Nykyään isänmaan pettämistä voi kätevästi käyttää vaikka veropakolaisten mollaamiseen.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Ensimmäisenä opitun kielen voi luulla unohtaneensa, mutta tutkimus kai taannoin osoitti hyvin selvästi, miten ensimmäinen kieli vaikuttaa pysyvästi aivoihin.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Ymmärsin niin, että kerran unohtuneen kielen voi oppia uudelleen helpommin kuin muuten. Esimerkiksi viisivuotiaan sanavarasto on kuitenkin vielä kehittymisvaiheessa ja aikuisen ihmisen alkaessa opiskellessa kieltä uudelleen tulee eteen paljon uutta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset