Kaunaherra Maailmanparannusta ilman stressiä

Suomenrotuinen ryyppääjä on terveydeltään heikko rähisijä

Nyt kun itsenäisyyspäivän juhlinnan esikuntatason ryyppäjäiset alkavat (toivottavasti) olla tämän vuoden osalta muistoja vain, on syytä katsoa viinan vaikutuksia laajemmin suomalaisiin. Verrokkina käytän Tanskaa, joka väkimäärältään saman suuruisena pohjoismaana on siihen terkoitukseen sopiva.

Tanskalaisten alkoholinkulutus näyttäisi viime vuonne olleen 10.6 litraa henkeä kohden, suomalaisten vastaavan lukeman ollessa 9,8 litraa. Tanskan Jeppe ja Mette Jespersen siis ryyppäävät hieman enemmän kuin Matti ja Maija Meikäläinen. Mutta suomalaiset kärsivät viinan vahingoista enemmän.

Esimerkiksi maksakirroosiin kuolee Tanskassa 15 ihmistä sataatuhatta asukasta kohden, kun suomalaisia tuoni kutsuu saman syyn vuoksi 24 kertaa vuodessa. Onko Suomen leveänenäisten ja persjalkaisten itäisen sekä lännen pidempiraajaisten ja suorempinenäisten rotujen sekoitus saanut perinnökseen heikomman maksan?

Tanskalaiset ovat myös laiskoja tappelemaan vaikka kuinka ryyppäisivät. Väkivaltarikoksia siellä tapahtuu vuodessa vähän yli kaksikymmentä tuhatta, kun taas suomalaiset pistävät ranttaliksi yli 41 000 kertaa. Murhia ja tappoja tanskalaiset tekivät 76, kun taas suomalaiset kunnostautuivat samassa asiassa 127 kertaa vuodessa.

Kaiken lisäksi viina ei pysty pelastamaan suomalaisia masennuksesta, vaan itsemurhaluvut ovat huomattavan korkeat. Kun Tanskassa kymmenen ihmistä sadastatuhannesta tekee vuosittain oman ratkaisun, niin meillä lukema on yli kuusitoista eli yli puolitoistakertainen. Jotakin on vialla.

Rahvaallekin sallitun juhlan eli Joulun lähestyessä kannattaisi pitää mielessä että ei kannata maksaa paljoa sellaisesta mikä tuhoaa maksan, laittaa rähisemään ja kaiken tapahtuneen lisäksi vielä masentaa. Koiraihmisiltä olen kuullut, että sekarotuiset ovat terveysominaisuuksiltaan parhaasta päästä. Mutta koirat eivät ryyppääkään maksaansa pilalle.

Lähdemateriaalina on käytetty EU:n va WHO:n tilastointia.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Jaa. Jos minä olisin vaikkapa tarkoitushakuista tutkimusta tekevä Tomppelien ja Hölmöjen Laitoksen tutkija, niin minähän voisin vaikka väittää että meidän pitäisi yrittää lisätä suomalaisten alkoholin kulutusta.

Esittelemäsi tilastoaineiston perusteella kun voisi äkkiseltään väittää, että alkoholin kulutuksen kasvu vähentäisi niin maksakirroosikuolemia, väkivaltarikoksia kuin henkirikoksiakin. Vai toimiiko tämä ainoastaan yhteen suuntaan?

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Tanskalaiset käyttävät terveydenhuoltoon 3500 euroa vuodessa, suomalaiset 2600 euroa. Lisäksi Tanskassa käytetään masennuslääkkeitä noin 20 prosenttia enemmän henkeä kohti kuin meillä. Noistakin voisi löytyä osaselitys joihinkin asioihin.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Vai että Tuurekin on ryhtynyt rotuopin kannattajaksi?

Kyllä niitä pottunokkia löytyy ihan germaanienkin seasta!

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Ei kai siinä mitään oppia tarvitse kannattaa, jos asioita tutkineiden kirjoituksista on oppinut että suomalaiset ovat pitkälti itäisten ja läntisten kansojen risteytys noin yksinkertaisesti ilmaistuna. Kuten kuvasta näkyy, niin pottunokkiin minäkin kuulun eikä se persjalkaisuuskaan ihan väärin mene. Maksa-arvot olivat kyllä viimeisessäkin terveystarkastuksessa kunnossa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

No alkoholilla on tuhoisampi vaikutus jos sitä käyttävät esim syövät ala-arvoista ruokaa, esim pelkkiä eineksiä.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Ruokavaliolla on varmasti vaikutusta. Seuraavaksi pitäisi kaiketi selvittää se millaisia ruokia tanskalaiset ja suomalaiset yleisimmin pistävät poskeensa. Aikanaan Tanskassa useinkin käyneenä tiedän että sikäläinen ruoka on hyvää, ainakin varsinaisissa ruokapaikoissa. Kioskiruuat taitavat olla suunnilleen samanlaisia kaikkialla pohjoismaissa.

Tanskalaisten kotiruuista en tiedä, mutta kahvipöytä oli kyllä komea kun suomipoika kävi vierailulla ;)

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Suomalaisten tilastot olivat yhtä poikkeavat vuonna 1960, vaikka silloin alkoholin kulutus meillä oli 4 litraa per capita eil kolmannes Tanskan kulutuksesta. Ei meidän geeneissä mitään eroa ole tanskalaisiin verrattuna. Tislattu kirkas viina on aina ollut Suomen ongelma, siksi kun siitä on tehty tabu. Harvoin täällä pelkän viinin tai oluen nauttijat tappelevat ja nuorena kuolevat.
Olisi aika siirtyä täälläkin manner-Euroopan alkoholipolitiikkaan, niin noista tabuasenteista päästäisiin nopeasti eroon.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Kotipolton osuus oli vielä suuri vuonna 1960, eikä luotettavia kulutustilastoja siten tuolta aikakaudelta ole.

Se on kyllä totta, että perinteisesti kun suomalainen kööri alkaa ottamaan väkeviä, niin otetaan niin pitkään kuin ainetta riittää tai sammutaan. Sitä ennen voi tapahtua vaikka mitä.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Tuo "kööri" edustaa yhtä pienehköä osaa suomalaisista miehistä, muutama nainen joskus mahtuu sekaan. Hyssyttelypolitiikan vastavoimanaan synnyttämä "kapinaäijä"-asenne tislattua viinaa kohtaan on ongelma; ei geenimme, eikä viini eikä olut.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen Vastaus kommenttiin #9

Kuulun itsekin ikäluokkaan jolle viinakortti oli miehen mitta siinä kuin vaikkapa sotilaspassi. Kaappijuoppoutta pidettiin tuolloin herrojen harrastukseksena.

Edit: Tutkijat ovat kyllä löytäneet mielihyvägeenin joka koukuttaa jotkut ihmiset alkoholin suurkuluttajiksi.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Teerveysmenot taitavat meillä nykyisin paisua etupäässä muista syistä kuin alkoholin käytöstä.
Säästöjä valtion menoihin saataisiin roppakaupalla lopettamalla kaikki Suomen alkoholipolitiikan kummallisuudet, kuten monopolikauppa Alko Oy, valtion katkaisuasemat ja kaikkinaiset alkoholin käytön holhoamiseen nimetyt viranomaistehtävät. Tappelut ja murhat vähenevät nopesti, kun lopetetaan asenteita vääristävä holhous ja hyssyttely sekä huonojen tislattujen myrkkyjen käyttöä aiheuttava ylikorkea alkoholiverotus.

Käyttäjän MikaPietil kuva
Mika Pietilä

Unohtuiko mainita, että tutkimusten mukaan (muistaakseni) tanskalaiset olivat maailman onnellisimpia, ja siellä ei ole samanlaista köyhyyttä ja massatyöttömyyttä kuin meillä? Kyllähän kaikki läntiset rajanaapurimme ryyppäämisen taidot hallitsevat, mutta mehän olemme mollikansaa, eli enemmän itään päin kallellaan. Luulisin, että kotimaamme näköalaton tulevaisuus ja ummehtunut henkinen ilmapiiri vaikuttavat juotuja alkoholimääriä enemmän itsemurha-alttiuteen ja väkivaltaisuuteen. Suomalaisen elämä on raskaampaa ja vaativampaa pitkän talven ja pimeyden puristuksessa, eikä sitä helpota poliittinen monokulttuuri, joka hakee vertaistaan.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Kokemusteni mukaan tanskalaiset ovat yleisesti ottaen avoimempia tuntemattomia kohtaan kuin suomalaiset, sekä perusilmeeltään iloisempia.

Mollikansaa olemme, sekä tietyn lajin umpimielisyyttäkin on enemmän suomalaisissa. Epäonnistumisen pelko ja siitä johtuvat ympäristön paineet sairastuttavat ihmisiä ja rohkaisua haetaan pullosta. Suomalaiselle on kertakaikkisen vaikeaa kulkea selvin päin pää pystyssä ja sanoa että parhaani yritin mutta perseelleen meni.

Säätä ja pimeyttä en laskisi juurikaan vaikutustekijäksi, eihän esimerkiksi Tanskassa ole samalla tavalla valoisaa kesälläkään kuin Suomessa. Pimeyttä ja kosteutta myrskyineen muina vuodenaikoina kyllä riittää.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Mä oon sitä mieltä että ei tuota mollikansaa ja yrmeyttä pitäisi lukkoon löydä. Suomalaiset ovat sitä kuitenkin aina enemmän tai vähemmän. Sit vaan rohkaisemaan niitä jotka uskaltavat olla vähemmän epäluuloisia. Sillaihan se avoimuus ja iloisuus sitten leviää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset